Ranta-alueelle rakentaminen edellyttää lähtökohtaisesti kaavaa. Kaavana voi olla joko rakennuslupaan oikeuttava rantayleiskaava tai ranta-asemakaava. Kaavoittamattomalle ranta-alueelle rakentaminen vaatii yleensä poikkeamisluvan. Luvallisesti rakennettu mökki kaavoittamattomalla alueella ei sinänsä ole riski, mutta lisärakentamisen mahdollisuus ei ole itsestään selvää.
Vesijättöä voi syntyä maan kohoamisen tai vedenpinnan alenemisen seurauksena. Vesijättöalue kiinteistön edustalla ei yleensä kuulu kiinteistöön, vaan sen omistaa vesialueen omistaja, useimmiten vesialueen osakaskunta. Jos vesijätöstä on haittaa ranta-alueen tarkoituksenmukaiseen käyttämiseen, siihen rajoittuvan kiinteistön omistaja voi useimmiten lunastaa sen. Vesijätön lunastamista voi hakea maanmittauslaitokselta. Joissakin tilanteissa myös vesijätön omistaja voi vaatia kiinteistön omistajaa lunastamaan vesijätön itselleen.
Suullisiin sopimuksiin tai vakiintuneisiin käytäntöihin tien käytöstä tai venepaikoista pitää suhtautua erittäin varovaisesti, sillä ne eivät välttämättä sido kolmansia osapuolia eli uutta omistajaa. Mikäli tällainen oikeus on perustettu rasitteena tai kirjattu erityisenä oikeutena lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, sen sitovuuteen voi luottaa. Varsinkin saaressa sijaitsevalle mökille varma venepaikka on usein välttämättömyys.
Toivottavasti kesämökki on välitysliikkeen välitettävänä, sillä ostettaessa kiinteistö suoraan omistajalta, näissä seikoissa piilee riidan aineksia, jos asioita ei ole ennen kauppaa hyvin selvitetty. Lisäksi hyvän paikallistuntemuksen omaava välittäjä pystyy tarjoamaan mökin ostajalle paljon muutakin tietoa, mikä auttaa ostopäätöksen tekemisessä. Mökkikaupoissakin ammattitaitoisen välittäjän rooli on merkittävä.