Asunnon ostamiseen ja myymiseen liittyy paljon käsitteitä, käyntäntöjä ja lakeja. Koostimme keskeiset seikat tähän asuntokaupan sanastoon. Kun pohdit oman asuntosi myyntiä, kutsu kiinteistönvälittäjämme Kotikäynnille. Kotikäynnillä saat paljon rahanarvoista tietoa asuntosi myyntiin.
A
Ainesosa
Kiinteistön kaupassa kiinteistöön katsotaan kuuluvaksi sen ainesosat ja tarpeisto, jollei muuta ole sovittu. Maakaaressa ei ole säädetty, mitä kiinteistön ainesosiin tai tarpeistoon kuuluu. Oikeuskäytännössä on kiinnitetty huomiota mm. siihen, miten esite on liitetty kiinteistöön, ja siihen, onko esine kiinteistön pysyvän tavanomaisen käytön kannalta tarpeellinen. Kiinteistön keskeisimpiä ainesosia ovat maa-ainekset ja kasvit, puut ja pensaat sekä rakennukset ja rakennelmat. Lisäksi ainesosia ovat kiinteistön pysyvää käyttöä varten liitetyt esineet, kuten vesijohdot, puhelinpylväät, lipputanko, portti ja laituri. Ks. Maakaari, Tarpeisto
Asemakaava
Maankäytön suunnittelussa eli kaavoituksessa yksityiskohtaisin kaava. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen. Kunnan yleiskaava ohjaa asemakaavojen laadintaa. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.
Asunto-osake
Asunto-osakeyhtiössä ko. yhtiö omistaa rakennuksen ja kaikki sen huoneistot ja muut tilat. Asunto-osakeyhtiön jokainen osake tuottaa yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa oikeuden hallita yhtiöjärjestyksessä määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön omistuksessa olevasta rakennuksesta tai kiinteistöstä. Tällaisia ovat mm. asuinhuoneistot, liikehuoneistot tai esim. varastot ja autotallit. Asunto-osake on irtainta omaisuutta ja sen kauppaa säätelee asuntokauppalaki.
Asunto-osakeyhtiö
Osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätty tarkoitus on omistaa ja hallita vähintään yhtä sellaista rakennusta tai sen osaa, jossa olevan huoneiston tai huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on yhtiöjärjestyksessä määrätty osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi. Asunto-osakeyhtiön nimissä voidaan hallinnoida mitä tahansa talotyyppiä, myös rivitaloja ja omakotitaloja. Asunto-osakeyhtiöstä käytetään puhekielessä myös nimitystä taloyhtiö.
Asunto-osakeyhtiölaki (AOYL)
Asunto-osakeyhtiölaki on laki, jota sovelletaan kaikkiin osakeyhtiöihin, jotka täyttävät asunto-osakeyhtiön määritelmän (ks. Asunto-osakeyhtiö). Nykyinen laki on tullut voimaan 1.7.2010, jolloin siihen tuli merkittäviä muutoksia. Asunto-osakeyhtiölaki on luettavissa tästä.
Avioehto
Ehto, jolla määrätään avio-oikeudesta, yleensä sen poissulkemisesta. Avioehto voidaan sisällyttää myös lahjakirjoihin ja testamentteihin.
Avioehtosopimus
Aviopuolisoiden keskinäinen sopimus avio-oikeudesta. Avioehtosopimuksella yleensä poissuljetaan avio-oikeus toisen tai kummankin omaisuuteen kokonaan tai osin. Avioehtosopimuksen tulee, jotta se olisi pätevä, olla päivätty, asianmukaisesti allekirjoitettu ja kahden esteettömän henkilön oikeaksi todistama. Avioehtosopimus on lisäksi rekisteröitävä maistraatissa.
Avio-oikeus
Puolison oikeus toisen puolison omaisuuteen avioliito päättyessä, eli avioeron tai kuoleman tapahtuessa. Avio-oikeus toteutetaan osituksessa siten, että puolisoiden omaisuus ja velat lasketaan yhteen ja siten saatu varallisuus jaetaan tasan. Avio-oikeus toteutetaan antamalla tasinkoa.
E
Emäkiinteistö
Lohkomisen kohteena oleva kiinteistö tai yhteinen alue. Ks. lohkominen
Energiatodistus
Energiatodistus perustuu rakennuksen ominaisuuksiin ja niistä johdettuun energiakulutukseen. Vertailun kohteena on siten vain itse rakennus ja sen tekniset järjestelmät, eivät rakennuksen sen hetkiset käyttäjät. Energiatodistuksessa ilmoitetaan toteutunut energiankulutus, mutta energiatehokkuusluokka (A-G) perustuu laskennalliseen kulutukseen. Energiatodistus sisältää myös ammattilaisen laatimia suosituksia, joiden avulla rakennuksen energiatehokkuutta voi parantaa. Energiatodistus tulee esittää uudisrakennukselle rakennuslupaa haettaessa sekä olemassa olevalle rakennukselle myynnin tai vuokrauksen yhteydessä. Kaikkia rakennuksia tai tilanteita vaatimus ei koske. Esimerkiksi energiatodistusta ei vaadita loma-asumiseen tarkoitetusta asuinrakennuksesta, jota ei käytetä majoituselinkeinon harjoittamiseen. Energiatodistus voidaan antaa myös kevennetyn menettelyn mukaisesti tietyissä erityistilanteissa. Tällöin rakennuksen energiatehokkuutta kuvataan tunnuksella H. Energiatodistus on voimassa 10 vuotta sen antopäivästä. Lisätietoa energiatodistuksesta löytyy Motivan sivuilta.
Ennakkomarkkinointi
Kun suunnitteilla tai jo rakenteilla olevaa asuinhuoneistoa tarjotaan kuluttajien varattavaksi sellaisin ehdoin, että varauksesta voi vetäytyä sanktiotta. Asunnon tarjoaminen ei tällöin kuulu rakentamisvaiheen suojasäännösten piiriin. Ennakkomarkkinoinnilla kartoitetaan uuden mahdollisen rakennuskohteen kysyntää etukäteen. Tavallisesti rakentaminen aloitetaan, kun riittävän suuri osa kohteista on varattu. Toisinaan, jos kohde ei herätä kiinnostusta, rakentamista ei aloiteta lainkaan. Varauksen yhteydessä voi ottaa varausmaksun, joka ei ole sitova. Maksu palautetaan, jos varaus perutaan tai jos kohteen rakentaminen peruuntuu. Kaupan syntyessä maksettu varausmaksu lasketaan osaksi maksettua kauppahintaa.
Ennakkotarkastusvelvollisuus
Ostajalle kuuluva velvollisuus tarkastaa asunto tai kiinteistö ennen kauppaa. Ostaja ei voi virheenä vedota seikkaan, josta hän on ollut tai hänen olisi tullut olla tietoinen ostopäätöstä tehdessään.
Ensiasunnon ostaja
Varainsiirtoverolain mukaan ensiasunnon ostajan ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa, jos hän täyttää kaikki laissa määrätyt edellytykset. Edellytykset löytyvät varainsiirtoverolain 11 §:stä (kiinteistön kauppa) ja 25 §:stä (asunto-osakkeen kauppa).
Erillistalo
Erillistaloiksi kutsutaan samalla tontilla olevia erillisiä asuintaloja, joita hallitaan asunto-osakeyhtiömuotoisesti.
Erityinen oikeus
Henkilön tai kiinteistön hyväksi kiinteistöön perustettu oikeus. Maanmittauslaitoksessa kirjattavia olevia erityisiä oikeuksia ovat sopimukseen tai muuhun oikeustoimeen perustuva toisen omistamaa kiinteistöä koskeva vuokraoikeus tai muut käyttöoikeus, eläkeoikeus, metsänhakkuuoikeus sekä oikeus ottaa maa-aineksia tai kaivoskivennäisiä taikka muu näihin verrattava irrottamisoikeus. Erityistä oikeutta ei saa kirjata, jos se on pysyvä taikka voimassa jonkin kiinteistön tai alueen hyväksi taikka jos se on perustettu kiinteistötoimituksessa tai muutoin viranomaisen päätöksellä.
Erityisjälkisäädös
Testamentin määräys siitä, että tietty omaisuus tai tietty omaisuuserä on testamentin tekijän kuoleman jälkeen menevä määrätylle taholle. (Ks. yleisjälkisäädös).
Esisopimus kiinteistön kaupassa
Sopimus tulevasta kiinteistön kaupasta. Jotta esisopimus olisi sitova, se tulee tehdä maakaaren määrämuotovaatimusten mukaisesti.
Etuosto-oikeus
Etuosto-oikeudesta annetussa laissa etuosto-oikeudella tarkoitetaan kunnan oikeutta lunastaa myyty kiinteistö. Etuosto-oikeuden käyttämisellä, sitten kun se on loppuun saatettu, kunnan katsotaan tulleen kaupantekohetkellä luovutuskirjassa ilmoitetun ostajan sijaan kaupassa sovituilla ehdoilla. Myyjä ei voi vedota sellaiseen kaupan ehtoon, josta hän ei kehotuksesta huolimatta ole ilmoittanut kunnalle ja josta kunta päättäessään etuosto-oikeuden käyttämisestä ei muutoinkaan tiennyt. Kunnan asema kolmanteen henkilöön nähden on sama kuin ostajalla.
H
Halkominen
Halkominen on jakotoimitus, jolla puretaan kiinteistön yhteisomistus. Yhteisomistus on voinut syntyä esimerkiksi perinnönjaossa. Tila jaetaan osakkaiden kesken lainhuudoista ilmenevien osuuksien suhteessa. Halkomista voi hakea maanmittauslaitokselta kuka tahansa omistajista, jolla on lainhuuto tilan määräosaan.
Hallinnanjakosopimus
Samalla kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten hallinnoinnista tehtävä sopimus, jossa määritellään, mikä osuus kiinteistöstä kuuluu kenellekin sekä mitä osia kiinteistöstä mahdollisesta hallitaan yhdessä. Tyypillinen esimerkki kiinteistöstä, jossa hallinnanjakosopimus on tehty, on paritalo, jossa hallinnanjakosopimuksella sovitaan kummankin osapuolen asuntokohtaiset ja yhteiset vastuut.
Hallintaoikeus
Oikeus pitää esine tai sen osa, taikka esim. kiinteistö tai osa hallussaan.
Hankintameno-olettama
Hankintameno-olettamaa käytetään luovutusvoittoa laskettaessa todellisen hankintamenon ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden menojen sijasta, jos se on verovelvolliselle edullisempi. Todelliseen hankintamenoon rinnastetaan perintö- ja lahjaverotuksessa käytetty verotusarvo, joka myös on vaihtoehtoinen hankintameno-olettaman kanssa. Voiton hankkimisesta aiheutuneet menot sisältyvät hankintameno-olettamana vähennettävään määrään, joten niitä ei saa vähentää hankintameno-olettaman lisäksi. Hankintameno-olettaman määrä on aina vähintään 20 %, mutta jos luovutettu omaisuus on ollut luovuttajalla vähintään 10 vuoden ajan, vähennettävä määrä on 40 % luovutushinnasta. Oikeus hankintameno-olettaman käyttämiseen on luonnollisella henkilöllä, kotimaisella kuolinpesällä ja yhteisetuudella.
Hoitolaina
Hoitolaina on taloyhtiön pitkäaikainen laina, jolla rahoitetaan asunto-osakeyhtiömuotoisen kiinteistön vuosikorjausluonteisia hankkeita.
Hoitovastike
Hoitovastike on taloyhtiön osakkaalta perimä maksu, joka kattaa rakennuksen ylläpidon, pienet ennakoimattomat korjaukset ja juoksevat kulut. Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hoitovastikkeen määrän. Hoitovastike on osa yhtiövastiketta.
Huoneistotietojärjestelmä
Huoneistotietojärjestelmä on vuonna 2019 käyttöön otettu sähköinen rekisteri, johon kerätään tiedot osakehuoneistojen omistuksista, panttauksista ja rajoituksista. Rekisteriä ylläpitää Maanmittauslaitos. Huoneistotietojärjestelmään saatetaan viitata myös nimityksellä osakehuoneistorekisteri, mikä tarkalleen ottaen on yksi Huoneistotietojärjestelmän osa, toisen osan ollessa taloyhtiön teknisiä ja taloudellisia tietoja käsittävä hallintakohderekisteri.
Huoneistoselitelmä
Yhtiöjärjestyksen kohta, jossa yksilöidään huoneistot, joiden hallintaan kukin osakesarja oikeuttaa.
Hitas
Hitas on Helsingissä käytössä oleva asuntojen hinta- ja laatutason sääntelyjärjestelmä, jonka tarkoituksena on turvata, että asuntojen hinnat perustuvat niiden todellisiin tuotantokustannuksiin. Enimmäishinnan sääntely kohdistuu sekä uusiin että vanhoihin Hitas-asuntoihin. Hitas-rekisteriä ylläpitää ja jälleenmyyntiä valvoo kiinteistöviraston asunto-osasto. Lisätietoa Hitas-asunnoista löytyy Helsingin kaupungin sivuilta.
Hyvä välitystapa
Laki kiinteistönvälitysliikkeistä ja vuokrahuoneiston välitysliikkeistä (välitysliikelaki) ja laki kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen välityksestä (välityslaki) velvoittavat kiinteistönvälittäjää noudattamaan hyvää välitystapaa. Laissa ei ole tarkempia määritelmiä siitä, mitä hyvällä välitystavalla käytännössä tarkoitetaan. Hyvä välitystapa on joustava normi, ja se muotoutuu koko ajan. Siihen vaikuttavat tuomioistuinten päätökset, kuluttajariitalautakunnan suositukset, viranomaisten ohjeet ja alan vakiintunut käytäntö. Hyvään välitystapaan vaikuttavat myös uudet menettelytavat ja arvostukset. Ks. Hyvän välitystavan ohje
Hyvän välitystavan ohje
Hyvän välitystavan ohje on Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto ry:n eli KVKL:n laatima ohjeistus, joka kiteyttää hyvän välitystavan periaatteet. Hyvän välitystavan ohje löytyy KVKL:n sivuilta. Hyvän välitystavan ohjetta sovelletaan, kun välityspalveluja ovat käyttämässä kuluttaja-asemassa olevat tahot. Ks. Hyvä välitystapa
I
Isännöitsijäntodistus
Isännöitsijäntodistus on asiakirja taloyhtiön ja osakehuoneiston tiedoista, jonka voi antaa yhtiön isännöitsijä tai poikkeustapauksissa hallituksen puheenjohtaja. Isännöitsijäntodistuksen sisällöstä määrätään Valtioneuvoston asetuksella. Isännöitsijäntodistuksesta käy ilmi mm. osakkeen omistaja, yhtiön lainat ja osakkeen lainaosuudet, tiedot tehdyistä ja tulevista remonteista, tontin omistuksesta jne. Isännöitsijäntodistuksen liitteet asuntokaupassa ovat mm.: yhtiöjärjestys, tasekirja (edellinen täysi tilikausi), PTS, energiatodistus, mahdolliset kuntoraportit.
Isännöitsijäntodistuksen voi tilata osakehuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistaja, osakkeita panttauksen nojalla hallussaan pitävä tai välitysliike, jolla on voimassa oleva osakkeiden välitystä koskeva myyntitoimeksianto tai osakehuoneiston vuokralle antamista koskeva toimeksianto.
J
Järjestyssäännöt- tai määräykset
Järjestyksenpidon ja hyvien tapojen noudattamiseksi taloyhtiön yhtiökokouksen toimesta vahvistettavat säännöt. Taloyhtiön sisäisillä säännöillä voida rajoittaa esim. kansalaisvapauksia tai niitä oikeuksia, jotka yhtiöjärjestys ja asunto-osakeyhtiölaki suovat osakkeenomistajille tai huoneenvuokralaki osakkeenomistajien vuokralaisille.
Jäämistö
Perittävän omaisuus ja muut varat, kuten saamiset. Lesken varat eivät kuulu jäämistöön, vaikkakin ne jäämistöstä toimitettavaa perintöverotusta varten tasingon laskemiseksi sisällytetään perukirjaan.
K
Kaavaote
Ote kaavasta, joka kertoo kiinteistön käyttötarkoituksesta, rakennusoikeudesta ja mahdollisista rakennuskielloista.
Kantakiinteistö
Kiinteistö tai yhteinen alue, joka lohkomisen seurauksena muodostetaan emäkiinteistön jäljelle jäävistä tiluksista. Ks. lohkominen.
Kauppahinta
Kauppahinnalla tarkoitetaan kaupanteossa maksettavaa kauppahintaa, joka ei sisällä kohteeseen mahdollisesti kohdistuvia lainaosuuksia.
Kauppakirja
Asunnon tai kiinteistön kauppakirja on ostajan ja myyjän välinen sopimus, joka tulee aina tehdä kirjallisena. Kiinteistön osalta kauppakirja tulee tehdä maakaaren muotomääräysten mukaisesti. Kauppakirjaan kirjataan mm. molempien osapuolien tiedot sekä kaupan kohde yksityiskohtineen, kauppahinta ja sen maksamiseen liittyvät yksityiskohdat, omistusoikeuden siirtymisajankohta jne. Kauppakirjan keskeiset ehdot määritellään kauppaan johtaneessa ostotarjouksessa.
Kiinteistö
Itsenäinen maanomistuksen yksikkö, joka on merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisteriin. Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet (kiinteistön ulottuvuus); vrt. rekisteriyksikkö.
Kiinteistöjen yhdistäminen
Maanmittaustoimitus, jossa kiinteistöjä yhdistetään.
Kiinteistönmääritys
Maanmittaustoimitus, jossa selvitetään ja ratkaistaan rajan paikkaa ja rajamerkkiä koskeva epäselvyys (rajankäynti), epäselvyys siitä, mihin rekisteriyksikköön jokin alue kuuluu, rasiteoikeutta ja rasitteen sijaintia koskeva epäselvyys, kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen ja osuuden suuruus sekä kiinteistölle kuuluva erityinen etuus, yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakaskiinteistöt ja niille kuuluvien osuuksien suuruudet, epäselvän, kadonneen tai turmeltuneen toimitusasiakirjan tai kartan sisältö, ristiriitaisista toimitusasiakirjoista tai -kartoista johtuva epäselvyys sekä muu kiinteistöjaotukseen liittyvä epäselvyys.
Kiinteistönvälittäjä
Vain kiinteistönvälittäjäkokeen suorittanut henkilö saa käyttää nimikettä kiinteistönvälittäjä. Ks. LKV
Kiinteistönvälittäjäkoe
Keskuskauppakamarin alaisuudessa toimiva välittäjäkoelautakunta järjestää vähintään kaksi kertaa vuodessa kiinteistönvälittäjäkokeen. Lisätietoa välittäjäkokeista löytyy Keskuskauppakamarin sivuilta.
Kiinteistöosakeyhtiö (KOY)
Kiinteistöosakeyhtiö on osakeyhtiö, jonka yhtiöjärjestykseen määrättynä tarkoituksena on hallita rakennusta tai sen osaa, josta vähintään puolet pinta-alasta on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi liiketiloiksi tai vastaaviksi. Tilojen pääasiallinen käyttötarkoitus voi olla mikä tahansa paitsi asuminen.
Kiinteistörasite
Yhden kiinteistön hyväksi toisen kiinteistön alueelle perustettu käyttöoikeus. Voi olla mm. tierasite, venepaikkarasite, johtorasite tai voi koskea esim. oikeutta käyttää aluetta auton pitoon, laituria, uimapaikkaa, kalastusta tai lastausta varten, johtaa vettä maan kuivattamista varten, sijoittaa jätteiden kokoamispaikka ja ottaa talousvettä, kiveä, soraa, hiekkaa, savea, turvetta. Rasitteet perustetaan joko pakolla maanmittaustoimituksessa tai vapaaehtoisesti ja ovat yleensä pysyviä.
Kiinteistörekisteri
Osa kiinteistötietojärjestelmää. Kiinteistörekisteriin on merkitty kiinteistöjä ja muita rekisteriyksiköitä koskevina tietoina perustiedot mm. kiinteistötunnus, pinta-ala, sijainti ja osuudet yhteisiin alueisiin (esim. vesialueisiin) sekä tietoja kiinteistöjä koskevista käyttöoikeuksista ja -rajoituksista. Kiinteistörekisterin pitäjiä ovat Maanmittauslaitos ja suurimpien kuntien asemakaava-alueilla kuntien kiinteistöinsinöörit. Lisäksi eräät viranomaiset ovat velvollisia huolehtimaan päätöstensä merkitsemisestä kiinteistötietojärjestelmään.
Kiinteistörekisteriote
Kiinteistörekisteriote sisältää kiinteistön perustiedot kuten kiinteistötunnuksen, rekisteröintipäivämäärän ja pinta-alan. Lisäksi otteella on tietoa mm. kiinteistörekisteriyksikön muodostumisesta, kaavoista, rasitteista ja käyttöoikeuksista sekä osuuksista yhteisiin alueisiin.
Kiinteistötietojärjestelmä (KTJ)
Maanmittauslaitoksen ylläpitämä valtakunnallinen tietopalvelu. Kiinteistötietojärjestelmään kuuluu kaksi rekisteriä: kiinteistörekisteri ja lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri. Kiinteistötietojärjestelmän tiedot ovat julkisia ja ne kattavat koko Suomen.
Kiinteistötunnus
Kiinteistötunnus on kiinteistön yksilöivä tunnus, jotta se kyetään erottamaan muista kiinteistöistä.
Korjausvastike
Rahoitusvastikkeen kaltainen maksu, jolla taloyhtiö voi kerätä asukkailta etukäteen rahaa suunnitteilla olevaa suurempaa remonttia varten.
Kuluttaja
Luonnollinen henkilö, joka hankkii asuinhuoneiston tai kiinteistön pääasiassa muuta tarkoitusta kuin elinkeinotoimintaa varten.
Kunnossapitotarveselvitys
Asunto-osakeyhtiölain mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa on esitettävä hallituksen kirjallinen selvitys tarpeesta sellaiseen yhtiön rakennusten ja kiinteistöjen kunnossapitoon yhtiökokousta seuraavan viiden vuoden aikana, joka vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin kustannuksiin. Tästä selvityksestä käytetään nimitystä kunnossapitotarveselvitys.
Kuntoarvio
Rakennuksen rakenteellisen kunnon tutkimus, joka perustuu silmämääräiseen havainnointiin rakenteita rikkomatta.
Kuntotutkimus
Kuntotutkimus on kuntoarviota tarkempi tutkimus, jossa perehdytään jonkin rakennuksen osan kuntoon rakenteita rikkovien tai muiden silmämääräistä tarkempien menetelmien avulla.
Kuolettaminen
Jos jokin asiakirja, esim. osakekirja on kadonnut tai turmeltunut, käräjäoikeus voi hakemuksesta kuolettaa sen.
Käsiraha
Ostotarjouksen vakuudeksi myyjän hyväksi maksettu rahasumma, josta sovitaan ostotarjouksessa. Jos kauppa tehdään, käsiraha on kokonaisuudessaan laskettava osaksi kauppahintaa. Käsirahaa koskevat asunto-kauppalain määräykset ovat pakottavia. Käsirahaa ei ole pakko käyttää eikä siis käsirahan annosta ole pakko sopia. Käsiraha voi asunto-osakkeen kaupassa olla enintään 4 % kauppahinnasta, ei velattomasta hinnasta.
Käsirahasopimus
Sopimus, jossa sovitaan käsirahan maksamisesta. Ks. Käsiraha
Käypä hinta
Hinta, joka kohteesta paikkakunnalla todennäköisesti maksettaisiin. Kohteen käypä hinta selvitetään vastaavista kohteista maksettujen kauppahintojen perusteella.
Käyttöoikeus
Oikeus hallita omaisuutta, kuitenkin toisinaan rajoitetummin. On eri käyttöoikeuden asteita. Ks. hallintaoikeus.
L
Lainhuuto
Omistusoikeus kiinteistöön, sen määräosaan tai määräalaan kirjataan myöntämällä omistajalle lainhuuto. Kirjausviranomainen on maanmittauslaitos.
Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri
Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin on merkitty kiinteistön omistaja sekä kiinteistöä koskevat kiinnitykset ja erityiset oikeudet (esim. vuokraoikeudet).
Lainhuutotodistus
Lainhuutotodistuksesta ilmenee, kenellä on lainhuuto kiinteistöön ja millä perusteella, eli kuka omistaa kiinteistön ja millä perusteella hän on saanut sen omistukseensa. Todistukseen merkitään myös tiedot etuosto-oikeuden käyttämistä koskevasta kunnan päätöksestä, vireillä olevista lainhuudatushakemuksista ja huudattamattomista saannoista, sekä seikoista, jotka rajoittavat kiinteistön omistajan oikeutta tehdä kiinteistöä koskevia oikeustoimia. Ks. lainhuuto.
Lisärakentaminen
Lisärakentaminen on uudisrakentamiseen rinnastettava toimenpide, jossa rakennuksen ulko-tai sisäpuolelle rakennetaan lisätilaa siten, että kerrosala lisääntyy.
Lohkokiinteistö
Määräalasta lohkomalla erotettu alue, josta muodostetaan kiinteistö.
Lohkominen
Kiinteistöstä voidaan rajoiltaan määrätty alue (määräala) muodostaa eri kiinteistöksi taikka siirtää ennestään olevaan kiinteistöön lohkomalla. Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi käsittää määräaloja myös useasta kiinteistöstä taikka yhteisestä alueesta. Lohkomalla muodostettava tontti tai yleinen alue voi käsittää myös kokonaisia kiinteistöjä (yhteislohkominen). Lohkomista saa hakea määräalan tai emäkiinteistön omistaja tai osaomistaja, jolla on lainhuuto määräalaan tai kiinteistöön, sekä sitovan tonttijaon mukaista tonttia koskevan erityisen oikeuden haltija, jos tontille saadaan oikeuden perusteella rakentaa oikeuden haltijalle kuuluvia rakennuksia. Lohkottavaa kiinteistöä tai yhteistä aluetta kutsutaan emäkiinteistöksi, määräalasta muodostettua kiinteistöä lohkokiinteistöksi ja kiinteistöä tai yhteistä aluetta, joka muodostetaan emäkiinteistön jäljelle jäävistä tiluksista, kantakiinteistöksi. Kiinteistöä, johon määräala siirretään, kutsutaan saajakiinteistöksi.
Lunastuslauseke
Asunto-osakeyhtiöiden osakkeet ovat lähtökohtaisesti vapaasti siirrettävissä, mutta Asunto-osakeyhtiölain (AsOYL) mukaan asunto-osakkeen vapaata siirtoa on mahdollista rajoittaa yhtiöjärjestykseen otettavalla lunastuslausekkeella. Mikäli taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä on lunastuslauseke, tällöin vanhoilla osakkailla tai yhtiöllä on halutessaan oikeus lunastaa kaupan kohteena olleet osakkeet, jos ne on myyty yhtiön ulkopuoliselle taholle. Lunastuksen ehdot ovat samat kuin alkuperäisen kaupan ja lunastus tulee toimittaa yhtiöjärjestyksessä ja/tai laissa määrätyn mukaisesti.
LKV
Laillistettu kiinteistönvälittäjä. LKV-lyhennettä on oikeutettu käyttämään henkilö, joka on suorittanut kiinteistönvälittäjäkokeen. Myös kiinteistönvälitysliike saa käyttää lyhennystä LKV toiminimessään tai toiminnassaan. Ks. Kiinteistönvälittäjäkoe
Luovutusvoiton verotus
Asunnon tai kiinteistön myynnistä saatu voitto on lähtökohtaisesti veronalaista tuloa. Voittoa syntyy, jos kiinteistö tai asunto myydään tai vaihdetaan korkeammalla hinnalla kuin millä se on hankittu. Luovutusvoiton määrä voidaan laskea kahdella vapaasti valittavalla tavalla. Myyntihinnasta (luovutushinta) voidaan vähentää voiton hankkimisesta aiheutuneet kulut: mm. asunnon hankintahinta, varainsiirtovero ja myyntikulut. Ostohintaan voidaan myös lisätä mm. omaisuuden perusparannusmenot omistusajalta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää hankintameno-olettamaa. Luovutusvoitosta maksetaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta veroa pääomatuloveroprosentin mukaan 30 prosenttia, 30 000 euron ylittävältä osalta 34 prosenttia. Lisätietoa luovutusvoittoverotuksesta löytyy verohallinnan sivuilta [www.vero.fi]. Ks. Oman asunnon myynti, Hankintameno-olettama
LVI-remontti
Lyhenne tulee sanoista lämpö-vesi-ilma. Tuttavallisesti putkiremontiksi kutsutussa toimenpiteessä uusitaan talon keskeinen talotekniikka. Asiasta käytetään usein myös termiä linjasaneeraus.
LVIS-remontti
LVIS-remonttin sisältyy LVI-remontin lisäksi myös sähköremontti. Usein putkiremontin ja sähköremontin yhdistäminen on taloudellisesti kannattavaa.
LVV
Laillistettu vuokrahuoneiston välittäjä. LVV-lyhennettä on oikeutettu käyttämään henkilö, joka on suorittanut kiinteistönvälittäjäkokeen tai vuokrahuoneiston välittäjäkokeen. Myös vuokrahuoneiston välitysliike saa käyttää lyhennystä LVV toiminimessään tai toiminnassaan. Ks. Kiinteistönvälittäjäkoe, Vuokrahuoneiston välittäjäkoe
Lähtöhinta
Lähtöhinnalla tarkoitetaan Kiinteistömaailman Tarjouskauppa®-mallilla myytävissä kohteissa hintaa, josta ylöspäin ostajat voivat tehdä tarjouksia. Ks. Velaton lähtöhinta.
M
Maakuntakaava
Maakuntakaava sisältää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa alueella.
Maanmittaustoimitus
Viranomaistoimitus, jossa mm. muodostetaan kiinteistörekisteriin merkittävä kiinteistö tai liitetään kiinteistöön osa toisesta kiinteistöstä. Maanmittaustoimituksia ovat lohkominen, halkominen, yksityistietoimitukset, maantietoimitukset, kiinteistönmääritystoimitukset, kiinteistöjen yhdistämiset, lunastustoimitukset, tilusvaihdot ja tilusjärjestelyt, yhteisten vesialueiden yhdistämiset, ym.
Maantietoimitus
Maanmittaustoimitus, jossa suoritetaan maantien tarkoituksiin tarvittavien alueiden ja oikeuksien lunastaminen. Toimitus voidaan pitää myös olemassaolevan tien tiealueen rajojen määrittämiseksi. Perustuu maantielakiin (503/2005).
Maanvuokra
Kiinteistön tai sen alueen anto määräajaksi tai toistaiseksi vuokralle määräsuuruista maksua vastaan.
Maanvuokrasopimus
Sopimus, jolla kiinteistö tai sen alue annetaan määräajaksi tai toistaiseksi vuokralle määräsuuruista maksua vastaan. Asuntoalueen maanvuokrasopimus tehdään aina kirjallisesti.
Myyntihinta
Myyntihinnalla tarkoitetaan kohteen hintapyyntöä, joka sisältää rahassa maksettavan kauppahinnan, mutta ei mahdollista kohteeseen kohdistuvaa lainaosuutta.
Myyntivoitto
Myyntivoittoa eli luovutusvoittoa syntyy lähtökohtaisesti, kun asunto-osake tai kiinteistö myydään alkuperäistä hankintahintaa korkeampaan hintaan. Ks. Luovutusvoiton verotus
Määräala
Rajoiltaan määrätty alue kiinteistöstä, jota ei vielä lohkomalla ole erotettu kiinteistöstä itsenäiseksi yksiköksi.
Määräosa
Suhteellinen osa (kuten 1/3) esim. kiinteistöstä tai asunto-osakkeesta.
N
Nautintaoikeus
Oikeus nauttia esineestä määrättyä hyötyä sen mukaan kuin asiayhteydestä ilmenee, esim. esinettä hallitsemalla tai muutoin käyttämällä, saaden esineestä (esim. kiinteistöstä) sen tuotto. Ks. Hallintaoikeus
O
Oikeudellinen virhe
Sivullisen kaupan kohteeseen kohdistuvat oikeudet, joista ei myyjä ole antanut ostajalle tietoa ja joista ei ostajan ole katsottava voineen tietää. Tyypillisimmillään kyse on oikeudellisesta virheestä, jos sivullisella on omistukseen tai panttaukseen perustuvia oikeuksia kaupan kohteeseen.
Oikeustoimi
Tahdonilmaisu, jolla perustetaan, muutetaan tai lakkautetaan oikeuksia tai oikeussuhteita.
Osakasluettelo
Osakeluetteloa muistuttava luettelo, josta ensisijaisesti ilmenevät osakkeenomistajat ja joka on säädetty pidettäväksi useissa muissa osakeyhtiömuotoisissa yhteisöissä vaan ei asunto-osakeyhtiöissä. Ks. Osakeluettelo
Osake
Osuus osakeyhtiössä. Osake tuottaa ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka liittyvät osakkeeseen mm. lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan. Todistukseksi osakkuudesta annetaan toisinaan osakekirja.
Osakekirja
Todisteeksi osakkuudesta osakeyhtiöön annetaan toisinaan osakekirja. Jollei osakekirjaa vielä ole antaa, annetaan väliaikaistodistus, johon sovelletaan osakekirjaa koskevia säännöksiä. Osakekirjan hallinnalla on olennainen merkitys, kun on kysymys siitä, ketä on pidettävä osakkeenomistajana, osakekirjan luovutuksensaajan saantosuojasta ja osakkeenomistajan suojasta edellisen omistajan velkojia vastaan.
Osakeluettelo
Luettelo, joka asunto-osakeyhtiöissä on oltava. Osakeluetteloon merkitään kaikki osakkeet osakeryhmittäin numerojärjestyksessä ja huoneisto, jonka hallintaan osakeryhmä tuottaa oikeuden, osakekirjojen antamispäivä, omistajan nimi ja postiosoite sekä muussa laissa siihen merkittäväksi säädetyt tiedot. Luonnollisten henkilöiden syntymäaika on myös mainittava. Vaadittaessa on lisäksi merkittävä huoneiston hallintaoikeuteen muun lain nojalla kohdistuva rajoitus.
Osakeryhmä
Järjestysnumerolla yksilöidyt osakkeet, jotka yhdessä tuottavat oikeuden hallita määrättyä huoneistoa. Osakeryhmä voi käsittää myös vain yhden osakkeen.
Osakeryhmätunnus
Osakeryhmätunnusta käytetään Huoneistotietojärjestelmässä yksilöimään osakeryhmä. Tunnus on aina 16-merkkinen.
Osakesarja
Milloin osakkeita on jaettu erilajisiin osakkeisiin, näitä eri lajeja kutsutaan osakesarjoiksi. Tällaisia erilajisia osakkeita ei asunto-osakeyhtiöissä voi olla. Termiä käytetään joskus myös osakeryhmää tarkoittavasti.
Osaomistusasunto
Asuinhuoneisto, jonka hallintaan oikeuttavien osakkeiden tai osuuksien omistusoikeus on jaettu perustajaosakkaan tai muun elinkeinonharjoittajan ja asuinhuoneiston hallintaoikeuden saajan kesken ja jonka hallinta lisäksi perustuu vuokra- tai muun sopimuksen tekemiseen.
Osaomistusyhtiö /osaomistusyhteisö
Asuntoyhteisö, jonka asuinhuoneistojen määrästä yli puolet on osaomistusasuntoja.
Ositus
Osituksessa puretaan aviopuolisoiden välillä avioliiton kestäessä vallinnut aviovarallisuussuhde. Mikäli ei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toisen omaisuuteen, omaisuuden osituksen sijaan toimitetaan omaisuuden erottelu. Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, omaisuus on vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa tai erottelussa.
P
Panttaussitoumus
Oikeustoimi, jolla panttaus on tehty.
Panttikirja
Kiinteistön omistajalle annettu todistus kiinteistöön kirjatusta kiinteän rahamäärän suuruisesta kiinnityksestä. Voi olla myös sähköinen. Panttikirjan saaminen ei merkitse panttioikeuden saamista kiinteistöön, vaan panttioikeuteen vaaditaan panttaus. Kiinteistön omistajan hakemuksesta voidaan kadonnut tai tuhoutunut panttikirja kuolettaa myös silloin kun panttikirja on saatu aikaan sellaisella menettelyllä, ettei panttikirjalla voida perustaa sitovaa panttioikeutta kiinteistöön.
Perinnönjako
Kuolinpesän lakkauttava toimenpide.
Perukirja
Kuolinpesän varallisuusaseman kirjaaminen lähinnä sen perusteella, mitä perintökaaressa, perintö- ja lahjaverolaissa sekä jälkimmäisen nojalla annetuissa muissa säädöksissä määrätään. Jos perunkirjoituksen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai velkoja, on kuukauden kuluessa laadittava täydennys tai oikaisukirja.
Perunkirjoitus
Toimitus, jossa perukirja tulisi laatia. Pääsääntöisesti toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta, minkä jälkeen on kuukausi aikaa antaa perukirja verotoimistoon.
Perustajaosakas
Asuntokauppalain mukaan luonnollinen henkilö taikka yksityinen tai julkinen oikeushenkilö, joka merkitsee tai muuten omistaa asunto-osakkeen tai muun asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavan yhteisöosuuden rakentamisvaiheen aikana.
Pesänselvittäjä
Oikeuden määräämä henkilö, joka hallinnoi pesän omaisuutta ja pitää huolta pesän hallinnosta. Pesänselvittäjän määräyksen hakee yleensä pesän osakas, velkoja tai eritysjälkisäädöksen saaja.
Pesänselvitys
Kuolinpesän jakokuntoon saattamiseen tähtäävä laissa tarkoin säännelty menettely, jonka seurauksena jäämistö ja velat ym. vastuut selvitetään ja velat maksetaan ja vastuut järjestetään sekä erityisjälkisäädökset ja tarkoitemääräykset pannaan täytäntöön.
Piilevä virhe
Ks. salainen virhe.
PTS
Pitkän tähtäimen (kunnossapito)suunnitelma.
Pääomavastike
Ks. Rahoitusvastike
R
Rahoitusvastike
Yhtiövastikkeen osa, jolla lyhennetään yhtiön pitkäaikaista pääomalainaa ja katetaan korkokuluja.
Rakentamisvaihe
Asuntokauppalain mukaan rakentamisvaiheella tarkoitetaan ajanjaksoa, joka edeltää asuntoyhteisön uuden tai uudisrakentamiseen verrattavalla tavalla korjausrakennetun rakennuksen taikka yhteisölle myöhemmin lisää rakennettavien uusien asuinhuoneistojen valmistumista. Asuntokauppalain mukaan rakentamisvaihe päättyy, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt yhteisön rakennuksen tai rakennukset kokonaisuudessaan käyttöön otettaviksi ja yhteisölle on valittu uusi hallitus.
Rantakaava
Asemakaava ranta-alueiden loma-asutusta varten, eli ranta-asemakaava.
Rasitustodistus
Rasitustodistuksesta ilmenevät lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin kirjatut kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset, hakemuksen perusteella kirjatut erityiset oikeudet sekä muistutustiedot (esim. ulosmittaus). Rasitustodistus sisältää lisäksi rekisteriyksikön perustiedot kuten kiinteistötunnuksen, rekisteröintipäivämäärän ja pinta-alan.
RS-järjestelmä
RS-turvajärjestelmä on jäänyt kielenkäyttöön (RS = "rahalaitosten neuvottelukunnan suosittelema") 1970-luvulta, jolloin pankit kehittelivät sen asunnon ostajan suojaksi. Tämä järjestelmä kopioitiin melkein sellaisenaan asuntokauppalain toiseen lukuun 90-luvun puolessa välissä. RS-järjestelmä on kehitetty turvaksi niille, jotka tekevät sitovan kaupan asunnosta jo rakentamisvaiheessa. RS-järjestelmä suojaa asunnon ostajaa velvoittamalla rakentajaa asettamaan tietyt vakuudet, joiden avulla asuinrakennuksen rakentaminen on mahdollista myös rakentajan mahdollisissa ongelmatilanteissa.
S
Salainen taloudellinen virhe
Asunnon ostamiseen tai käyttämiseen liittyvät taloudelliset velvoitteet osoittautuvat asunnossa tai kiinteistön muissa osissa kaupan tekemisen jälkeen merkittävästi suuremmiksi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta olettaa.
Salainen virhe
Virhe, josta ei myyjä ole tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää virheestä eikä ostajakaan ole tiennyt virheestä.
Selonottovelvollisuus
Asuntokaupassa myyjän kuuluu ottaa selkoa kaikesta kaupan kohdetta koskevasta, mitä ei itse tiedä, mutta jonka voidaan olettaa vaikuttavan kauppaan. Selonottovelvollisuus on laaja ja kohdistuu siten paitsi itse myyntikohteena olevaan asuntoon, myös sen käyttöön ja arvoon vaikuttaviin seikkoihin. Puolestaan ostajalla ei ilman myyjän kehotusta tai muuta erityistä syytä ole velvollinen tarkistamaan myyjän asunnosta antamien tietojen paikkansapitävyyttä eikä ulottamaan asunnon tarkastusta seikkoihin, joiden tutkiminen edellyttää erityisiä teknillisiä toimenpiteitä tai muita tavanomaisesta poikkeavia järjestelyjä.
Sopimussakko
Ennen sopimusta sovittu seuraamus sen varalta, ettei jompikumpi täytä sopimuksen mukaista velvollisuuttaan. Käytetään niin tarjouksissa, esisopimuksissa kuin kauppakirjoissakin. Käytetään usein käsirahan sijasta. Tarjoukseen saatetaan kirjata ehto, että jos jompikumpi sopijapuoli ei erikseen täytä hyväksytyn tarjouksen mukaista ehtoa, kuten esim. ei allekirjoita erillistä kauppakirjaa määrättyyn ajankohtaan mennessä, tai muulla tavoin vetäytyy kaupasta, hän suorittaa sopimussakon toiselle. Asuntokauppalain mukaan tarjouksen tekijä voi sopimussakkona (ns. vakiokorvauksena) menettää enintään neljä prosenttia tarjouksen mukaisesta kauppahinnasta.
Sähköinen omistajamerkintä
Sähköinen omistajamerkintä huoneistotietojärjestelmässä (kts. Huoneistotietojärjestelmä) korvaa paperisen osakekirjan. Sähköistä omistajamerkintää on haettava viimeistään kymmenen vuoden sisällä osakeluettelon siirtämisestä huoneistotietojärjestelmään tai tätä ennen, jos asunto-osake vaihtaa omistajaa. Kaikkien 1.1.2019 jälkeen perustettujen asunto-osakeyhtiöiden osalta paperisia osakekirjoja ei ole painatettu, vaan omistus on kirjattu suoraan sähköisellä omistajamerkinnällä.
T
Taloudellinen virhe
Kauppaa rasittaa taloudellinen virhe, milloin myyjä on joko jättänyt antamatta tai antanut virheellisen tai harhaanjohtavan tiedon asuntoon liittyvistä taloudellisista velvoitteista. Tyypillisimmillään on kyse taloudellisesta virheestä, jos taloyhtiö on huonommassa taloudellisessa asemassa kuin ostajalle on kerrottu, huoneistoon kohdistuva lainaosuus on suurempi kuin ilmoitettu tai vastikkeesta on annettu virheellistä tietoa. Ks. salainen taloudellinen virhe.
Tarjous
Yksipuolinen tahdonilmaisu, jolla tarjoudutaan suorittamaan tai jättämään tekemättä jotakin. Jos tarjous tarkoittaa sopimuksen tekoa, edellytetään hyväksyvää vastausta, jotta syntyisi sopimus. Yleensä sellaiseen tarjoukseen sisältyy tarkoitetun sopimuksen ehdot, kuten kaupan ehdot.
Tarjouskauppa
Kiinteistömaailman kehittämä tapa tehdä kauppaa. Tarjouskaupassa tarjoukset tehdään lähtöhinnasta ylöspäin. Katso lisää Kiinteistömaailman Tarjouskauppa®-mallista.
Tarpeisto asunto-osakkeen kaupassa
Asuntokauppalain mukaan käytetyn asunnon kauppaan kuuluvat sellaiset asunnon tavanomaiseen tarpeistoon luettavat laitteet ja esineet, jotka ovat olleet asunnossa sitä esiteltäessä. Tarpeistoon kuuluvasta esineistöstä voidaan sopia myös toisin.
Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon katsotaan kuuluvaksi esim. jääkaappi, sähköliesi, pakastekaappi, liesituuletin, astianpesukone ja peilikaappi. Epäselvissä tilanteissa on järkevä listata kauppakirjaan tai sen liitteeseen ne esineet, joiden suhteen saattaa tulla epäselvyyksiä. Tällaisia ovat esim. mikroaaltouuni, pakastearkku, satelliittiantenni, pyykinpesukone, irtonainen vaatekaappi, sälekaihtimet ja rullaverhot. Uuden asunnon kaupassa kauppaan kuuluva tarpeisto määritellään esitteessä ja rakennustapaselosteessa, eikä uudessa myytävässä asunnossa ole yleensä ylimääräisiä tarpeistoesineitä.
Tarpeisto kiinteistön kaupassa
Kiinteistön kaupassa kiinteistöön katsotaan kuuluvaksi sen ainesosat ja tarpeisto, jollei muuta ole sovittu. Maakaaressa ei ole säädetty, mitä kiinteistön tarpeistoon kuuluu. Kiinteistön tarpeistoa ovat itsenäiset esineet, jotka kuuluvat kiinteistöön ja palvelevat sen käyttöä. Tällaisia ovat esimerkiksi kiinteistön tarpeisiin varatut polttopuut, rakennustarvikkeet sekä kiinteistön hallintaan liittyvät asiakirjat, kuten panttikirjat. Tarpeistoa ovat myös kiinteistön tarvetta varten muuten palvelevat esineet, kuten tikkaat, televisioantenni ja lämmitysöljy säiliössä. Myös kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen tarpeisto kuuluu kauppaan, jollei toisin ole sovittu. Rakennuksen tarpeistoesineitä ovat esim. liesi, jääkaappi, pakastekaappi, astianpesukone ja liesituuletin. Ks. Ainesosa
Tase
Taseesta ilmenevät kirjanpitovelvollisen tilinpäätöksen aikainen omaisuus ja velat. Asunto-osakeyhtiön taseesta ilmenee tiedot maapohjan ja muun kiinteistön mukaan lukien rakennuksen, koneiden, laitteiden sekä mahdollisten rahastojen, kuten rakennus- tms rahastojen, velkojen, voittojen ja tappioiden yms. kirjanpitoarvot.
Tasinko
Se omaisuus tai vastaava rahamäärä, joka sen puolison, jonka avio-oikeusosa on suurempi, on suoritetta sille puolisolle, jonka avio-oikeusosa on pienempi, jotta kummankin avio-oikeuden alainen varallisuus olisi yhtä suuri.
Tavoitehinta
Tavoitehinnalla tarkoitetaan Kiinteistömaailman Tarjouskauppa®-mallilla myytävissä kohteissa rahassa maksettavan kauppahinnan sekä mahdollisen kohteeseen kohdistuvan lainaosuuden sisältävää hintaa, jota tavoitellaan.
Tiedonantovelvollisuus
Asuntokaupassa ja kiinteistön kaupassa myyjälle säädetty velvollisuus, joka perustuu olettamaan, että myyjällä on ostajaa parempia edellytyksiä tietää myyntikohteen käyttöön ja arvoon vaikuttavista seikoista.
Tilinpäätösasiakirjat
Sisältävät yleensä toimintakertomuksen, tuloslaskelman ja taseen.
Todistus vuokraoikeudesta
Todistus vuokraoikeuden kirjaamisesta. Todistukseen vuokraoikeudesta yksilöidään kiinteistö, johon vuokraoikeus kohdistuu, ja merkitään tiedot vuokraoikeudesta sekä vuokraoikeuden haltijasta. Todistuksesta ilmenevät mm. se, mihin vuokraoikeus perustuu, vuokranantaja, vuokra-ajan päättymisajankohta ja mahdollinen saanto, kuten vuokraoikeuden siirto.
Toimintakertomus
Toimintakertomuksessa kirjanpitovelvollinen antaa tiedot toiminnan kehittymistä koskevista tärkeistä seikoista.
Tontinvuokravastike
Mikäli asunto-osakeyhtiön tontti on vuokratontti, maksetaan tontinvuokravastikkeella asuntokohtaista osuutta yhtiön vuokratontin kuluista.
Tontti
Sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettu kiinteistö, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin
Turva-asiakirjat
Turva-asiakirjat liittyvät asunnon rakentamisvaiheen suojaan. Pääsääntöisesti asuntokauppalain mukaisen perustajaosakkaan velvollisuutena on huolehtia siitä, että tietyt yhtiötä, sen taloussuunnitelmaa ja rakentamis- tai korjausrakentamishanketta koskevat asiakirjat luovutetaan asuntokauppalain mukaisesti säilytettäviksi joko ns. RS-pankille tai aluehallintovirastolle. Turva-asiakirjat on lueteltu valtioneuvoston asetuksessa turva-asiakirjoista asuntokaupoissa.
U
Uudiskohde
Uudiskohteella tarkoitetaan rakennusvaiheessa olevaa tai hiljattain valmistunutta asuntoa tai kiinteistöä. Uudiskohteen osalta lainsäädäntö poikkeaa esim. käytetyn asunnon kauppaan verrattuna. Rakennuttajan on annettava turva-asiakirjat joko RS-pankin tai aluehallintoviraston säilytettäväksi sekä asetettava lain mukaiset vakuudet niin rakennusvaiheen kuin valmistumisen jälkeisten velvoitteiden hoitamiseksi. Ks. Turva-asiakirjat, RS-järjestelmä
V
Vakiokorvaus
Ks. Sopimussakko.
Varainsiirtovero
Varainsiirtovero on vero, joka maksetaan kiinteistön tai asunto-osakeyhtiön osakkeiden omistusoikeuden luovutuksesta. Varainsiirtovero tunnettiin vuoteen 1997 asti leimaverona. Vero on 2 % asunto-osakeyhtiön osakkeiden velattomasta hinnasta ja 4 % kiinteistöjen kauppahinnasta. Ensiasunnon ostajan ei tarvitse maksaa varainsiirtoveroa. Ks. Ensiasunnon ostaja
Varausmaksu
Varausmaksu maksetaan ennakkomarkkinoitavan asunnon varaamisesta. Varausmaksu ei ole sitova, ja se palautetaan täysimääräisesti jos ostaja peruu varauksensa. Varausmaksu ei myöskään velvoita rakentajaa ennakkomarkkinointivaiheessa rakentamaan kohdetta. Kaupan toteutuessa varausmaksu lasketaan täysimääräisesti osaksi maksettua kauppahintaa
Velaton hinta
Kohteen hintapyyntö, joka sisältää sekä rahassa maksettavan kauppahinnan että mahdollisen kohteeseen kohdistuvan lainaosuuden
Velaton kauppahinta
Kokonaiskauppahinta, joka sisältää sekä rahassa maksettavan kauppahinnan että kohteeseen mahdollisesti kohdistuvan lainaosuuden.
Velaton lähtöhinta
Velattomalla lähtöhinnalla tarkoitetaan Kiinteistömaailman Tarjouskauppa®-mallilla myytävissä kohteissa rahassa maksettavan kauppahinnan sekä mahdollisen kohteeseen kohdistuvan lainaosuuden sisältävää hintaa, josta ylöspäin ostajat voivat tehdä tarjouksia.
Vesijättö
Syntyy maan kohoamisen, vesistöjen kuivatuksen tai kuivumisen sekä vedenpinnan alentamisen seurauksena. Kiinteistön edustalla muodostuu näin vesijättökaistale, joka ei yleensä kuulu kiinteistöön vaan viereisen vesialueen omistajalle. Jos vesijättö haittaa ranta-alueen tarkoituksenmukaista käyttöä tai vesijättö on vähäinen, siihen rajoittuvan kiinteistön omistaja voi useimmiten lunastaa sen itselleen hakemalla Maanmittauslaitoksesta kiinteistötoimitusta - vesijätön lunastamista. Lisätietoa vesijätön lunastamisesta saa Maanmittauslaitoksen verkkosivuilta.
Vuokrahuoneiston välittäjä
Nimikettä vuokrahuoneiston välittäjä saa käyttää vain kiinteistönvälittäjäkokeen tai vuokrahuoneiston välittäjäkokeen suorittanut henkilö.
Vuokrahuoneiston välittäjäkoe
Keskuskauppakamarin alaisuudessa toimiva välittäjäkoelautakunta järjestää vähintään kaksi kertaa vuodessa vuokrahuoneiston välittäjäkokeen. Lisätietoa välittäjäkokeista löytyy Keskuskauppakamarin sivuilta.
Vuositarkastus
Asuntokauppalain mukaan uuden asunnon kaupassa myyjän on järjestettävä vuositarkastus, jossa todetaan asunnoissa ja kiinteistön muissa osissa ilmenneet virheet. Vuositarkastus on toimitettava aikaisintaan 12 kuukautta ja viimeistään 15 kuukautta sen jälkeen, kun rakennusvalvontaviranomainen on hyväksynyt rakennuksen tai lisää rakennetut asunnot käyttöönotettavaksi.
Yhteinen alue
Alue, joka kuuluu yhteisesti kahteen tai useampaan kiinteistöön tietyn perusteen mukaisin osuuksin.
Y
Yhtiöjärjestys
Asunto-osakeyhtiölaissa säädetään, että asunto-osakeyhtiöllä on oltava yhtiöjärjestys. Yhtiöjärjestyksen sisällön vähimmäisvaatimuksista säädetään asunto-osakeyhtiölaissa. Yhtiöjärjestyksessä on mm. mainittava yhtiön rakennusten sijainti, eri huoneistojen pinta-alat ja käyttötarkoitukset sekä yhtiövastikkeen määräämisen perusteet.
Yhtiövastike
Yhtiövastike = hoitovastike + rahoitusvastike. Yhtiövastike on asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä määrättyjen perusteiden mukaan määräytyvä maksu, jolla katetaan yhtiön menoja. Ks. Hoitovastike, Rahoitusvastike
Yleinen alue
Kunnan omistama kiinteistö, joka on muodostettu asemakaavassa katualueeksi, toriksi tai katuaukioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi, vaara alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi osoitetusta alueesta tai sen osasta ja joka on merkitty yleisenä alueena kiinteistörekisteriin.
Yleisjälkisäädös
Jälkisäädöksen (testamentin) määräys siitä, että kaikki tai osa jäämistöstä on jälkisäädöksen tekijän kuoleman jälkeen mentävä määrätylle taholle. Ks. Erityisjälkisäädös.
Yleiskaava
Kaava kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi, missä osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Myös voivat kunnat laatia yhteisen yleiskaavan.
Pohditko oman asuntosi myyntiä? Kutsu välittäjämme Kotikäynnille! Katso myös tietopakettimme aiheesta asunnon myynti sekä toteutuneet asuntojen myyntihinnat.