Metsänhoitajataustainen Seppo Kairikko ryhtyi Savonlinnan Kiinteistömaailman yrittäjäksi vuonna 2011 työskenneltyään sitä ennen Metsäkeskuksessa sekä teknisen tukkukaupan parissa. Tie alalle oli siten hieman tavanomaisesta poikkeava.
– Tyypillisesti ensin tullaan tekemään välitystyötä ja suoritetaan siinä ohessa laillistetun kiinteistönvälittäjän LKV-tutkinto. Sen jälkeen, jos yrittäjyys kiinnostaa, voi seuraava askel olla oman välitysliikkeen perustaminen, hän kertoo.
Kairikko sen sijaan suoritti LKV-tutkinnon omasta mielenkiinnosta jo kauan ennen kuin ajattelikaan ryhtyvänsä tekemään välitystyötä itse.
– Silloin ei aika vielä ollut kypsä ja oli muita töitä, mutta mielenkiintoa alalle oli, Kairikko muistelee.
Kun sopiva tilaisuus kymmenisen vuotta myöhemmin avautui Kiinteistömaailman silloisten yrittäjien siirtyessä toisaalle, Kairikko näki tilaisuutensa koittaneen. Alkuvuosina mukana oli yhtiökumppani.
– Olin tehnyt metsäkauppaa, metsätilojen arvioita ja myyntityötä aiemmassa työssäni, ja ajattelin, että voisihan kiinteistönvälitysalaa lopulta olla kiinnostava kokeilla.
Ihmisten auttaminen eteenpäin palkitsee
Homma vei mukanaan siinä määrin, ettei mies muuta enää näkisi tekevänsä. Sopiva sekoitus ihmisten kanssa tekemisissä olemista, juridiikkaa ja talousasioita on osoittautunut ihannetyöksi.
– Tällä alalla päivät eivät todellakaan ole samanlaisia, ja se on työn ehdoton suola, Kairikko mainitsee.
Kaupantekoprosessit saattavat monesti olla pitkiä. Palkitsevaa on, kun monenlaisten vaiheiden jälkeen päästään maaliin, ja pöytään on katettu kahvit ja pullat.
– Kun kaupantekotilaisuudessa näkee, että sekä ostaja että myyjä ovat lopulta tyytyväisiä ja pääsevät asioissaan ja elämäntilanteissaan eteenpäin, niin se on todella antoisaa itsellekin.
Ketjun vahvuus näkyy kriisivuosina
Franchising-yrittäjälle Kiinteistömaailma-ketjun vahvuus konkretisoitui pari vuotta sitten, kun koronapandemia heitti yllättäen hyvin epävarmaan tilanteeseen. Mieleen jäi se, että kaikista pidettiin huolta.
– Lisäksi ketjun yrittäjät ympäri maata puhaltavat upeasti yhteen hiileen, eli sieltä tulee myös valtavasti vertaistukea tarvittaessa, Kairikko kiittelee.
Savonlinnan markkinaympäristössä on tapahtunut muutoksia ennen koronavuosiakin. Opettajankoulutuslaitoksen lakkauttaminen vuonna 2016 oli selkeä takaisku pienten asuntojen kaupalle, mutta "uusi normaali" on alkanut löytyä.
– Opiskelijoitakin on saatu jälleen kaupunkiin mukavasti, kun ammattikorkeakoulu on vuorostaan kasvanut, Kairikko iloitsee.
Venäläiset haluavat myydä omistuksiaan
Vaikka opiskelijakaupunkinäkökulmasta tilanne on vaikeiden vuosien jälkeen tasaantunut, eletään Savonlinnan seudun kiinteistökaupassa erikoista aikaa maailmanpoliittisten jännitteiden vuoksi. 2000-luvun alkupuolella venäläiset ostivat alueelta paljon sekä asuntoja että vapaa-ajan kiinteistöjä.
– Venäläiset ostaja-asiakkaat työllistivät käytännössä vilkkaimpina aikoina yhden välittäjän täysin, itsekin venäjänkielentaitoinen Kairikko kuvailee aikaa ennen Ukrainan sotaa.
Nyt kiinteistöjä myydään mahdollisuuksien mukaan pois, eivätkä prosessit ole yksinkertaisimmasta päästä viisumivaatimusten tiukennusten ja venäläispankkeihin kohdistuvien pakotteiden johdosta.
– Tekemistä ja selvitettävää riittää siinä, että asiat saadaan hoidettua kunnialla, Kairikko kertoo.
Kaikkineen vallitseva tilanne tarkoittaa kiinteistönvälitysalalle miinusmerkkisiä lukuja, mutta jossakin vaiheessa kurssi taas kääntyy.
– Nyt suuret joukot ovat vielä odottavalla kannalla, mutta koko ajan muodostuu patoutuvaa asunnonvaihtotarvetta. Ja kun suma alkaa purkautua, niin on hyvä olla myytävää, Kairikko toteaa.
Välitysmyymälä työllistää nyt kolme ihmistä Kairikon lisäksi.
– Jos on mukava tulla työpaikalle joka aamu, niin se kertoo jo aika paljon siitä, että yrittäjäksi ryhtyminen oli oikea päätös!