Heräät aamulla herätyskellon soidessa ja tunnet tuoreen kahvin tuoksun. Kahvinkeitin on keittänyt sinulle kupin erityisen vahvaa kahvia, koska sängyn antureiden mukaan nukuit hieman huonosti. Kun poistut kotoasi aamulla, kotisi sammuttaa kaikki tarpeettomat sähkölaitteet ja laskee kodin lämpötilaa energiaa säästääkseen. Kotisi on jo oppinut elämänrytmisi ja osaa toimia sen mukaan. Sitä paitsi älypuhelimesi kalenterin mukaan olet menossa pelaamaan tennistä suoraan töiden jälkeen, joten tänään kotisi voi säästää energiaa muutaman tunnin ylimääräistä.
Illalla pukukopissa harmitellessasi sitä, että hävisit harjoittelurobotille, huomaat pesukoneesi lähettäneen viestin: pyykinpesuaine on lopussa. Napin painalluksella annat pesukoneelle luvan tilata jatkossa lisää itse. Olithan sitä paitsi antanut jääkapille samanlaisen luvan jo aikoja sitten. Käynnistäessäsi sähköautosi tenniskentän parkkipaikalla keittiösi saa tiedon olevasi matkalla kotiin ja aloittaa automaattisesti ruoanvalmistuksen. Ajattelet itseksesi, että oli loistopäätös tilata huippuravintolan reseptipalvelu, jonka perusteella keittiö valmistaa sinulle ruokaa joka ilta.
Yllä oleva kuvaus arkipäivästä saattaa olla todellisuutta nopeammin kuin uskommekaan. Tutkimusyhtiö Gartner nimittäin arvioi, että vuonna 2022 kodeissamme on yli 500 älylaitetta. Maailmanlaajuinen vaikutus on merkittävä: Gartnerin mukaan vuonna 2020 älylaitteita on 26 miljardia ja McKinsey arvioi älykotien taloudelliseksi lisäarvoksi 200-350 miljardia dollaria vuoteen 2025 mennessä.
Mistä älykodissa on kyse?
Älykodilla ei ole tarkkaa määritelmää, mutta yleisesti sillä tarkoitetaan teknologian tuomia uusia mahdollisuuksia elämiseen ja asumiseen. Keskeinen osa kokonaisuutta on esineiden Internet (engl. Internet of Things), eli verkkoon liitetyt laitteet. Esineiden internetissä hienous piilee siinä, että laitteiden anturit keräävät valtavasti tietoa ja laitteet myös viestivät ja vuorovaikuttavat keskenään.
| Yksinkertaistettuna voisi sanoa, että älykoti tekee kodille saman, mitä älypuhelin teki puhelimelle: luvassa on parannuksia olemassa oleviin asioihin sekä täysin uusia asioita. Odotukset älykodille ovat suuret: Gartnerin arvion mukaan älykoti voi lähitulevaisuudessa vähentää kotitaloustöitä sadalla tunnilla vuodessa. Muita merkittäviä sovelluskohteita ovat turvallisuus ja energianhallinta. | Älykodit tekevät saman kodille, mitä älypuhelin teki puhelimelle |
Kun laajennetaan horisonttia ja katsotaan hieman pitemmälle tulevaisuuteen, älykoti saa uusia muotoja. Ajatushautomo Demos Helsinki kutsuu tulevaisuutta nimellä ”Internet of no Things”. Kun teknologia kehittyy ja pienenee samalla kun tuotantokustannukset laskevat, teknologiaa on jatkossa joka puolella. Koko fyysinen maailma digitalisoituu ja tulee sitä myötä mitattavaksi ja hallittavaksi. Ajattelutapa myötäilee futurologi Michio Kakun näkemystä siitä, että teknologiasta tulee niin yleistä, että se on kuin sähkö tai vesi: kaikki pitävät sitä itsestäänselvyytenä eikä kukaan oikeastaan ajattele käyttävänsä sitä.
Palataan kuitenkin ensin tähän päivään.
Missä mennään tällä hetkellä?
Älykodin ensimmäiset askeleet on otettu etäluettavien sähkömittareiden avulla, jotka mahdollistavat sähkönkulutuksen tarkkailun reaaliajassa. Markkinoilla on jo pitkään ollut kodinohjausjärjestelmiä, joiden avulla voidaan säätää valaistusta, sähkölämmitystä sekä vaikkapa kodin äänentoistoa. Toistaiseksi kaikki järjestelmät toimivat kuitenkin enemmän tai vähemmän yksinään. Ne eivät siis muodosta yhtä kokonaisuutta.
Älykoti mahdollistaa myös täysin uusia asioita. Yksi tällainen esimerkki on Amazon Echo, joka ääniohjauksella kertoo päivän sään, tarkistaa kalenterisi, etsii sinulle tietoja verkosta tai lukee sinulle kirjan ääneen. Uutta arvoa tarjoaa myös Googlen ostaman Nest Labsin kodinturvakokonaisuus.
Älykodin suurimpia haasteita tällä hetkellä on se, että yhtenäinen hallinta puuttuu. Tähän tarkoitukseen Google lanseerasi Brillo -nimisen hankkeen. Brillon tarkoituksena on luoda kodin käyttöjärjestelmä, johon on kytkettävissä kaikki kodin laitteet lukkoja myöten. Samaan kisaan on rientämässä ABB:n, Boschin ja Ciscon vasta perustettu yhteisyritys Mozaiq. Deutsche Telekomin perustamaan QIVICON-hankkeeseen ovat puolestaan liittyneet muun muassa Miele, Samsung, Assa Abloy, Huawei, Philips ja Vattenfall. Yksittäisiä pienempiä yhteenliittymiä ja yrityksiä on lukuisia.
Maailma ei koskaan ole niin ruusuinen kuin tulevaisuudenkuvat antavat ymmärtää. Jo nyt on uutisia roskapostia lähettävistä jääkaapeista. Tällaisiin tilanteisiin tietoturvayhtiö F-Secure lanseerasi Sense-nimiset ”digitaaliset verhot”, jotka suojelevat älykotia ulkopuolisilta tunkeutujilta. On ilmeistä, että uusi maailma tuo säästöjen ja hyötyjen mukana myös kasan uusia velvollisuuksia ja kustannuksia.
Älykodin vaikutukset kodinvaihtoon
On selvää, että älykodit tekevät vahvasti tuloaan. Mielenkiintoista on se, miten se vaikuttaa tulevaisuuden kodinvaihtoon.
| Kiistaton hyöty älykotien ostamisessa ja myymisessä on se, että käytössä on valtava määrä tietoa. Kodinkoneet saattavat kertoa omasta kunnostaan ja kodin energiakulutuksesta on yksityiskohtaista tietoa. Ostajaehdokas voisi esimerkiksi kokeilla, millaiset vuosikustannukset oman perheen asumisprofiili saisi eri kodeissa aikaan. Toisaalta ostaminen on turvallista, koska märkätilojen anturien keräämien tietojen perusteella kosteusvauriot ehkäistään ennalta. | Ostaja voisi kokeilla millaiset vuosikustannukset oma asumisprofiili saisi uudessa kodissa aikaan |
Kun teknologia kehittyy, uudet asunnot rakennetaan valmiiksi älykkäiksi ja varustetaan älykkäillä kodinkoneilla. On mahdollista, että vanhan asunnon päivittäminen älykkääksi on suhteellisesti kalliimpaa. Jos älykodit lunastavat niille kaavailtuja hyötyjä, asunnon myyjän on mahdollisesti pakko päivittää ei-älykäs kotinsa ajan tasalle, jotta se olisi houkutteleva vaihtoehto uuden kodin etsijälle.
Mitä olet itse mieltä älykodin tulemisesta?
Rikhard Sjöberg
Verkkomarkkinointipäällikkö
Kiinteistömaailma Oy
Oletko kiinnostunut asumisen uusista tuulista? Tilaa Kiinteistömaailman uutiskirje!
Twiittaa