Kuolinpesän osakkaista säädetään perintökaaressa. Kuolinpesän osakkaat toimivat yhteishallinnossa, jolla tarkoitetaan jäämistöön oikeutettujen yhteistoimintaa jäämistöomaisuutta hallinnoitaessa. Kuolinpesän osakas on oikeutettu osallistumaan kuolinpesää koskevaan päätöksentekoon. Kun jäämistö ei ole pesänselvittäjän hallinnossa, voivat kuolinpesän osakkaat siten yhdessä päättää kuolinpesän omaisuuden.
Kuolinpesän osakkaana on ensinnäkin laissa määrätty perillinen. Mikäli perillinen on kuollut tai luopunut oikeudestaan perintöön, hänen sijaansa kuolinpesän osakkaaksi tulevat lähtökohtaisesti hänen sijaantuloperillisensä. Kuolinpesän osakkaana voi olla myös ensiksi kuolleen puolison toissijainen perillinen, joka on vasta viimeksi kuolleen puolison kuolinpesän osakas. Kuolinpesän osakas voi olla myös yleistestamentin saaja. Yleistestamentti on kyseessä silloin, kun perittävä on testamentannut jollekulle oikeuden koko jäämistöön taikka määräosaan siitä. Erityistestamentin eli legaatin perusteella ei tule kuolinpesän osakkaaksi. Erityistestamentissa määrätään testamentinsaajalle esimerkiksi tietty esine tai tietty rahamäärä. Eloonjäänyt puoliso eli leski voi olla kuolinpesän osakas joko avio-oikeuden, perinnön tai testamentin perusteella. Leski on kuolinpesän osakas lainvoimaiseen ositukseen saakka, kun hänen osakasasemansa perustuu avio-oikeuteen.
Myös kuolinpesä voi olla kuolinpesän osakkaana, jos osakas kuolee perittävän jälkeen. Kuolleen perillisen tilalle osakkaaksi alkuperäiseen kuolinpesään tulee tällöin tämän perillisen kuolinpesä. Laajoissa kuolinpesissä on tyypillistä, että kuolinpesän sisällä on osakkaina useita kuolinpesiä.
Osakasasema voi olla riidanalainen esimerkiksi perinnöstä luopumisen tai perinnöttömäksi tekemisen perusteella.
Lue lisää kuolinpesän asunnon myymisestä.