Tanja Yliniva ajautui kiinteistönvälittäjäksi ja myöhemmin alan yrittäjäksi monen sattuman kautta. Nyt hän on välittänyt koteja Meri-Lapin alueella jo yli 30 vuoden ajan. Sykähdyttävää on, kun entiset asiakkaat ottavat jopa kymmenien vuosien jälkeen uudestaan yhteyttä, kun asunnonvaihto on taas ajankohtaista. Toisaalta aivan uusiakin asiakasryhmiä on, sillä esimerkiksi rajan yli vuonna 2015 tulleista pakolaisista moni on nyt tilanteessa, jossa voi ostaa perheelleen kodin.
Tanja Yliniva, 55, on välittänyt asuntoja, kiinteistöjä ja vapaa-ajan kohteita Tornion ja lähikuntien alueella jo vuodesta 1993. Joidenkin asiakkaiden kanssa kauppaa tai vuokravälitystä tehdään toistuvasti parin vuoden välein, toiset taas tarvitsevat välityspalveluja harvemmin, ja jotkut ehkä vain kerran. Hiljattain asiakas, jonka kanssa Yliniva teki aikanaan ensimmäiset asuntokauppansa, otti yhteyttä. Papereiden välissä oli hyvässä tallessa vanha käyntikortti.
- Kyllähän se lämmittää, että on jäänyt mieleen positiivisesti, Yliniva sanoo.
Monen sattuman kauppaa
Vaikka työura on jo mittava, ei Tanja Yliniva todellakaan vielä parikymppisenä tiennyt ryhtyvänsä kiinteistönvälittäjäksi – saati yrittäjäksi. Nuorehkona kaksi lasta saanut Yliniva opiskeli parikymppisenä ulkomaankaupan assistentiksi, ja teki äitiyslomien välissä pätkätöitä Tornion suurimman työllistäjän, Outokummun terästehtaan, vientiosastolla.
Sitten iski lama, ja perheessä oli yhtäkkiä kaksi työtöntä. Työvoimatoimistosta vinkattiin paikallisen kiinteistönvälitysyrityksen etsivän toimistosihteeriä. Yliniva tarttui tilaisuuteen vähän pakon sanelemana.
- Ja jos vaatimuksena olisi ollut, että jotakin pitää myydä, niin en kyllä varmasti olisi lähtenyt, hän muistelee huvittuneena.
Ei mennyt kuitenkaan kauaa, kun välitysketjun Pohjois-Suomen silloinen aluejohtaja huomasi Ylinivan potentiaalin, ja tarjosi hänelle kiinteistönvälittäjän työtä. Jälkikäteen oli selvää, että se oli oikeastaan ollut aina hänen unelmatyönsä.
- Minähän olen jo ihan pikkukläpistä asti myynyt jotain. Mutta siinä missä muut tytöt möivät kauppaleikeissään mehua, minun kioskista sai ostaa peltoja, aareja ja metsää, Tanja Yliniva nauraa.
Työ imaisi mukaansa useaksi vuodeksi, kunnes noin kahdeksan vuoden jälkeen tuli tuumaustauon paikka, ”jonkinlainen lievä kyllästyminen”. Hän irtisanoutui silloisesta välitysliikkeestä, eikä tiennyt yhtään mitä seuraavaksi tekisi.
Heti työttömyyden ensimmäisenä päivänä Pohjolan Sanomista osui silmään ilmoitus yrittäjävalmennuksesta.
- Ajattelin, että voisihan sellaisen käydä, ja aika pian oli selvää, että kiinteistönvälityksen parissa tulen jatkamaan, mutta yrittäjän vapaudella. Ja kyllä tämä päätös ja ala tuntuu hyvältä kaikkien vuosien jälkeen aina vaan!
Tanja möi jo pikkutyttönä kauppaleikeissään mieluiten metsää ja peltoaareja.
Ketjuyrittäjäksi pitkän tuumailun jälkeen
Yliniva perusti aluksi oman toiminimen, ja pian häntä lähestyi jälleen samainen aluepäällikkö, joka oli ollut myötävaikuttamassa myös uran alussa. Hän edusti nyt Kiinteistömaailma-ketjua, ja tarjosi mahdollisuutta lähteä mukaan ketjuyrittäjäksi. Aluepäällikkö sai taivutella Ylinivaa jonkin aikaa.
- Varmaan siinä useamman vuoden mietin, ja näin jälkikäteen en oikein edes tiedä miksi. Mutta kun naapuriin tuli kilpaileva, iso välitysliike, niin aloin ajatella, että olisiko tästä kuitenkin hyötyä.
Lokakuussa 2005, tarkemmin ottaen Tanjan-päivänä 13.10., sitten avautui Kiinteistömaailma-ketjun 101. asuntomyymälä Tornioon. Päätöstä ei ole tarvinnut katua, sillä yritystoimintaan tuli heti lisää vauhtia. Kiinteistömaailman luottamusta herättävä brändi, erinomainen lakipalveluosasto, ketjuohjauksen tuki muuttuvissa tilanteissa ja ennen muuta yrittäjäkollegoilta saatava vertaistuki ovat olleet arvokkaita.
- Olisipa harmittanut ja jäänyt aika monta ystävää saamatta ilman Kiinteistömaailman yrittäjäkollegoita, Yliniva sanoo.
Myös Tanjan nuorempi tytär Laura Lehtola on ollut pian 12 vuoden ajan mukana välitystoiminnassa. Työntekijöitä on ollut vuosien varrella enemmänkin, mutta korona-ajan negatiiviset vaikutukset rajakaupunkiin olivat voimakkaat.
- Nyt tosin näyttäisi, että pikkuhiljaa aletaan olla normaalitilanteessa, jos jotakin ”normaalia” yleensä edes on, Tanja Yliniva huomauttaa.
Äiti ja tytär ovat molemmat sekä laillistettuja kiinteistönvälittäjiä (LKV) että myös ylemmän kiinteistönvälitystutkinnon (YKV) suorittaneita. Ajatuksena on, että tyttärestä lähitulevaisuudessa voisi tulla myös yhtiökumppani. Myös välitystoimiston kasvattaminen yhdellä työntekijällä voi tulla lähiaikoina kyseeseen.
Henkilökohtaisesti Tanja Yliniva on sitä mieltä, että alalla tulisi olla koulutusvaatimus välittäjille.
- On tämä sen verran vaativaa työtä, jossa pitää tietää paljon ja pysyä ajan tasalla. Ruotsin puolella tälle alalle kouluttaudutaan yliopistossa, hän mainitsee.
Innokas vesiurheilija
Tornio on teollisuuskaupunki, jossa Outokummun terästehdas on edelleen valtava työllistäjä.
Kanssakäyminen rajan yli on luonteva osa arkea. Asuntokauppaa Yliniva ei Ruotsin puolella tee, mutta käy sen sijaan Haaparannassa esimerkiksi viikoittaisissa kuoroharjoituksissa. Lisäksi hän on intohimoinen vesiurheilija, sillä päiväohjelmaan kuuluu neljänä arkiaamuna viikossa vesijumppa ennen työpäivän alkua klo 7, ja myöhemmin päivällä vielä pulahdus Tornionjoessa, ympäri vuoden, myös avannossa.
- Välillä tuntuu, että märkiä uimapukuja on koko ajan jossain kuivumassa, Yliniva nauraa.
Kesällä vapaa-aika kuluu myös Perämerellä rakkaan purjehdusharrastuksen parissa.
- Vaikka teen paljon töitä, niin viime vuosina olen voinut myös pitää kunnon kesäloman, kun tiedän että myymälän voi jättää tyttären osaaviin käsiin. Merellä työstressi unohtuu.
Viimeisten parin vuoden aikana Ylinivan ulkomaankaupan assistentin koulutuksesta on saattanut olla jonkinlaista hyötyä, sillä asuntokaupoille on tullut yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia asunnonostajia, ja kielitaitoa on päässyt käyttämään.
- Noin kymmenen vuotta sitten rajan yli tuli hyvin kaoottisesti tuhansia ihmisiä lyhyessä ajassa. Nyt moni heistä jotka jäivät Tornioon on kuitenkin kotiutunut ja saanut töitä, ja he haluavat ostaa perheelleen kodin. Tämä on ilmiö, joka näkyy nyt selvästi täällä, Yliniva kertoo.
Kiinteistönvälitys on ihmisläheistä työtä, jossa saa olla mukana todistamassa elämän suuria taitekohtia.
- Parasta työssä on edelleen kaikkien vuosien jälkeen se, kun kodit ja unelmat kohtaavat, ja kaikki pääsevät eteenpäin elämässä.
Teksti: Iira Hartikainen
Kuvat: Else Kyhälä