Rakennuslehti haastatteli Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavaista erittäin mielenkiintoisesta aiheesta. KTI Kiinteistötieto on tehnyt tutkimusta haastatellen taloyhtiöiden hallitusten puheenjohtajia ja isännöitsijöitä. Tutkimus on julkaistu viime keväänä.
Tossavainen varoittaa taloyhtiöitä isännöitsijöiden ja urakoitsijoiden kytköksistä sekä isännöitsijöiden perussopimusten näennäisestä halpuudesta. Tossavainen kertoo painopisteen isännöitsijöiden laskutuksessa siirtyvän pikkuhiljaa perussopimuksista erillislaskutettaviin tehtäviin: "Taloyhtiön ei pidä hämääntyä isännöinnin edullisesta kuukausiveloituksesta, sillä se voi antaa väärän kuvan todellisuudesta. Yrityksen taloyhtiöltä tai sen osakkailta laskuttamat erilliskorvaukset saattavat olla yllättävän iso menoerä." Perussopimusten hinnat ovat tutkimuksen mukaan jopa laskeneet viimeisen kolmen vuoden aikana, mutta erillisveloitusten hintoja on hinattu samaan aikaan ylöspäin. Yleisesti Tossavainen toteaa perussopimustenkin hintaerojen olevan suuria.
Tossavainen kehottaa taloyhtiöitä nimenomaan tarkastelemaan isännöintipalvelun kustannuskokonaisuutta sisältäen esimerkiksi kokouspalkkiot, asiakirjakulut, tuntityöt ja matkakustannukset: "Taloyhtiön kannattaa katsoa, ovatko erillisveloituksella tehtävät työt ja tehtävät taloyhtiön kannalta mielekkäitä.” Kuitenkin Tossavainen jatkaa taloyhtiön isännöitsijälle antamista tehtävistä: ”Osa tehtävistä on järkevää hoitaa erillisveloituksella.” Laskutuksen painottuminen erillisiin laskutettaviin tehtäviin vaikeuttaa luonnollisesti myös isännöintitarjousten vertailua tarjouspyyntövaiheessa.
Toinen Tossavaisen huomio kiinnittyy isännöitsijäntodistuksen hintaan, johon kiinteistönvälittäjätkin törmäävät päivittäin. Isännöitsijäntodistuksen hinta vaihtelee 40 eurosta 240 euroon, joten vaihteluväli on melkoinen.
Kolmas Tossavaisen esiin nostama asia on esiin näin voimakkaasti nostettuna uusi, vaikka esirippujen takana asiasta on varmasti monessa taloyhtiössä keskusteltu. Osa remontteja tekevistä urakoitsijoista maksaa isännöitsijäyritykselle provisiota remontin arvosta. Tähän liittyy Tossavaisen mielestä pelko objektiivisuuden häiriintymisestä: ”Riskinä on, että isännöitsijätoimistoa ohjaakin muu kuin taloyhtiön etu. Töitä voidaan ohjata niille, joilta saadaan suurimmat maksut. Taloyhtiön on tiedostettava riskit ja penättävä joka hankinnan osalta tieto siitä, että markkinoilta ei olisi ollut edullisempaa työtä saatavissa.”
Tossavainen kehottaa käymään isännöitsijätoimiston palvelusopimuksen läpi parin vuoden välein ja tarkastelemaan sopimusta esimerkiksi aina, kun hallitukseen tulee uusi jäsen. Viimeisenä tutkimuksen havaintona Tossavainen toteaa, että itse isännöitsijän työtä tekevät eivät pidä isännöitsijänä työnsä laatua kovin hyvänä.
Linkki Rakennuslehden artikkeliin