Edunvalvoja voidaan nimetä henkilölle, joka ei itse kykene hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Tämä voi johtua alaikäisyydestä tai vakavasta sairaudesta, taikka henkisen toiminnan häiriintymisestä. Edunvalvojaa haetaan maistraatista, ja edunvalvojan määrää tapauksesta riippuen joko maistraatti tai käräjäoikeus. Edunvalvojaa voi hakea myös käräjäoikeudelta suoraan.

Alaikäistä kuolinpesän osakasta edustaa kuolinpesän omistaman asunnon myynnissä edunvalvoja. Jos edunvalvoja on esteellinen, tulee hänelle määrätä sijainen. Jos edunvalvoja olisi itse saman kuolinpesän osakas kuin edunvalvottaja, tulisi määrätä sijainen. Maistraatista voi tiedustella, milloin on tarpeen määrätä edunvalvojalle sijainen.

Hyvän välitystavan mukaan välitysliikkeen on selvitettävä edunvalvojan henkilöllisyys, tunnistettava edunvalvoja sekä todettava edunvalvontasuhteen olemassaolo. Edunvalvoja tarvitsee lisäksi maistraatin luvan eräisiin päämiehen kannalta merkittäviin oikeustoimiin. Tällaisia oikeustoimia ovat muun muassa kiinteistön ja asunto-osakkeiden hankkiminen ja luovuttaminen sekä omaisuuden panttaaminen. Samoin lupa tarvitaan tietyissä tapauksissa myös päämiehen omaisuuden vuokraamiseen.

Lähtökohtaisesti henkilö on oikeustoimikelpoinen siihen saakka, kunnes hänen oikeustoimikelpoisuuttaan on rajoitettu tai hänet on julistettu vajaavaltaiseksi. Mikäli syntyisi perusteltuja epäilyksiä oikeustoimikelvottomuudesta, tulisi edunvalvonnan tarpeesta varmistua.

Minna Marttiini
Kiinteistömaailman neuvontalakimies, OTM