Asunnon ominaisuudet ja reklamaatiot

Suosittelemme osakehuoneiston oston yhteydessä esimerkiksi kosteusmittausta sekä kiinteistöissä tehtävää kuntotarkastusta.

 

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä - kuka maksaa?

Olen ostamassa vanhaa omakotitaloa. Milloin kuntotarkastus tulisi tehdä ja kuka sen maksaa?

Kun kaupan kohteena on vanha omakotitalo, on aina suositeltavaa teettää kohteessa kuntotarkastus ennen kauppaa. Jos kuntotarkastusta ei ole suoritettu ennen ostotarjouksen tekemistä, kannattaa tarjoukseen ottaa kaupan tekemisen edellytykseksi kuntotarkastuksen suorittaminen. Tarjouksessa sovitaan tällöin myös siitä, kuka vastaa kuntotarkastuksen kustannuksesta. Ostotarjouksessa on mahdollista sopia esimerkiksi, että kuntotarkastuksen kustannuksista vastaavat puoliksi tarjouksen tekijä ja myyjä, mutta myyjä vastaa kustannuksista yksin, jos tarjouksen tekijälle syntyy oikeus kuntotarkastuksen johdosta jättää kauppa tekemättä.

 

Myynti-ilmoituksen sitovuus

Jos joku tarjoaa pyytämäni myyntihinnan,  enkä jostain syystä haluakaan myydä asuntoa hänelle, sitooko myynti-ilmoitus minua?

Asunnon myynti-ilmoitus myyntihintapyyntöineen ei sido myyjää. Markkinoimalla asuntoaan tietyllä myyntihintapyynnöllä myyjä ei siis vielä sitoudu myymään asuntoa kenellekään ostajalle, vaikka ostaja tarjoaisi asunnosta myyntihintapyyntöä vastaavan summan.

 

Vuokralainen ja asuntokauppa

Asunto voidaan myydä vuokrattuna. Voimassa oleva vuokrasopimus siirtyy ostajalle kaupanteon yhteydessä, joillei myyjä ole irtisanonut vuokralaisensa sopimusta aiemmin irtisanomisajan puitteissa.

 

Vuokratun asunnon myynti ja ostaminen

Vuokranantajani on myymässä asuntoa, jossa olen vuokralla. Voidaanko asunnossani pitää asuntoesittelyjä ilman minun suostumustani? Entä onko vuokranantajallani oikeus päästä asuntooni?

Pääsääntö on, että vuokralainen saa käyttää vuokraamaansa huoneistoa vuokranantajan häiritsemättä. Laissa säädetään erikseen niistä tilanteista, joissa vuokranantajalla on oikeus päästä huoneistoon. Lain mukaan vuokranantajalla on oikeus päästä huoneistoon silloin, jos huoneisto aiotaan myydä, ja huoneistossa järjestetään tätä tarkoitusta varten asuntonäyttöjä. Lain mukaan vuokranantajalla on tällöin oikeus näyttää huoneistoa vuokranantajalle ja vuokralaiselle sopivana ajankohtana. Vuokranantajan ja vuokralaisen tulee ottaa huomioon toistensa kohtuulliset toivomukset em. ajankohdasta. Vuokralainen ei siten saa kohtuuttomasti vaikeuttaa vuokranantajan oikeutta näyttää huoneistoa. Vuokranantajalla on viime kädessä oikeus saada virka-apua poliisilta, jos vuokralainen estää vuokranantajaa näyttämästä huoneistoa ostajaehdokkaalle. Vuokranantaja ei useinkaan näytä asuntoa itse, vaan hän voi valtuuttaa muun henkilön näyttämään asuntoa puolestaan. Tällainen henkilö on tyypillisimmin kiinteistönvälittäjä, jonka vuokralainen on samalla tavoin velvollinen päästämään huoneistoon asuntonäytön järjestämistä varten.

 

Asunnon tarjouskauppa

Tarjouskaupassa asunnolle annetaan lähtöhinta, josta ylöspäin asiakkaat antavat tarjouksia. Tehdyt tarjoukset ovat julkisesti nähtävissä, jolloin ostajat ovat koko ajan kartalla ja voivat halutessaan korottaa tekemiään tarjouksia. Myyjä päättää, hyväksyykö vai hylkääkö tarjouksen ilman myyntipakkoa.

 

Asunnon myynti tarjouskaupalla

Mistä myyjäasiakas tietää, että hänen asuntoaan myydään tarjouskaupalla? Entä mistä ostaja-asiakas tietää, että kohde on myytävänä tarjouskaupalla? Jos kohde on alun perin myytävänä perinteisellä mallilla, voiko välitysliike siirtää sen oma-aloitteisesti tarjouskauppa-mallilla myytäväksi? Minkä takia välitysliike ei suostu ottamaan tarjouskauppakohteesta myyjältä vastatarjousta? Voiko ostaja korottaa tarjouskauppa-kohteesta tekemäänsä tarjousta vaikka vain eurolla?

Kun asiakas antaa asuntonsa Kiinteistömaailma-ketjuun kuuluvalle välitysliikkeelle välitettäväksi, toimeksiantosopimuksessa sovitaan, millä tavalla kohdetta markkinoidaan. Toki tästä voidaan sopia myöhemmin erikseen, mutta kohteen markkinoiminen Kiinteistömaailman Tarjouskauppa-kohteena edellyttää aina toimeksiantajan suostumusta. On siis mahdollista, että kohdetta on aluksi markkinoitu perinteisenä kohteena ja toimeksiantajan kanssa sovitaan, että markkinointitavaksi muutetaankin Kiinteistömaailman Tarjouskauppa.

Ostaja-asiakas saa tietää, että kyse on Kiinteistömaailman Tarjouskauppa-kohteesta esimerkiksi kohteen ilmoituksessa olevasta merkistä tai maininnasta. Kiinteistömaailman Tarjouskauppa-kohteissahan tarjotaan hintaa ilmoitetusta lähtöhinnasta ylöspäin ja kohteesta tehdyt tarjoukset näkyvät kohteen verkkosivuilla.

Kun myyjä tekee vastatarjouksen, se sitoo myyjää sen voimassaoloajan. Koska välitysliike ei voi ottaa vastaan tarjouksia muilta ostajilta vastatarjouksen voimassaoloaikana, ei vastatarjousten vastaanottaminen sovi Kiinteistömaailman Tarjouskauppaan.

Juridisesti ei ole estettä korottaa tarjousta vain eurolla. Tarjouksen tekijän kannattaa toki miettiä, minkä signaalin hän tällaisella korotuksella haluaa myyjälle antaa. On myös mahdollista, että myyjä on erikseen edellyttänyt, että välittäjä ei ota vastaa esim. euron korotuksia.

 

Asuntojen tarjouskauppa ja kuntotarkastus

Kiinteistömaailman Tarjouskauppaa koskevissa ohjeissa kerrotaan, että ostajan tekemä tarjous on sitova. Miten ostaja voidaan sitouttaa sellaiseen asuntokauppaan, jossa ei asuntoon ole ensin tehty perusteellista kuntotarkastusta?

Ostajan tekemä tarjous on Kiinteistömaailman Tarjouskauppa-mallissa yhtä lailla sitova kuin perinteisessäkin kaupassa. Tarjouskauppa poikkeaa perinteisestä kaupasta tarjousten osalta siinä, että tarjousten tulee olla voimassa vähintään 48 tuntia ja tarjottu hinta näkyy Kiinteistömaailman verkkosivuilla kaikille kohteesta kiinnostuneille. Lisäksi Tarjouskauppa-mallissa myyjä voi hyväksyä tarjouksen vasta sen oltua voimassa vähintään 44 tuntia. Tarjouskauppa-kohteestakin voi tehdä ehdollisen tarjouksen, kuten kuntotarkastusehdon sisältävän tarjouksen. Tällöin verkkosivuilta käy ilmi, että kyse on ehdollisesta tarjouksesta. Kun kaupan kohteena on vähänkin vanhempi kiinteistö, on kuntotarkastuksen suorittaminen ennen kaupan tekoa ilman muuta suositeltavaa, ja usein sellainen suoritetaankin.

 

Asunnon ostotarjous

Asunnon osto herättää paljon tunteita sekä useita kysymyksiä. Asunnon ostotarjouksen antaminen ja siihen vastauksen odottaminen aiheuttaa varmasti myös jännitystä. Tutustu Kiinteistömaailman palveluihin asunnon ostajille ja anna meidän auttaa kotihaaveidesi toteutuksessa.

 

Ostotarjouksen voimassaoloaika

Olen tehnyt kirjallisen ostotarjouksen asuinhuoneistosta. Myyjä on saanut tarjoukseni, mutta hän ei ole ilmoittanut hyväksyykö hän sen. Kuinka kauan olen sidottu tekemääni tarjoukseen? Tarjouksen ollessa voimassa en voi tehdä muita tarjouksia, koska en koskaan tiedä, jos myyjä hyväksyykin tarjoukseni. Voinko peruuttaa tarjoukseni?

Asuinhuoneiston kauppaan liittyvään tarjousmenettelyyn sovelletaan oikeustoimilakia. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, onko tarjoukseesi otettu maininta siitä, mihin asti se on voimassa. Mikäli tarjouksessa on tällainen maininta, olet sidottu tarjoukseesi mainittuun määräaikaan asti. Voimassaoloajan ottaminen tarjoukseen on erittäin suositeltavaa.

Mikäli mitään voimassaoloaikaa ei ole otettu tarjoukseen, oikeustoimilain mukaan myyjän on annettava vastaus sellaisessa ajassa, jonka sinä olet tarjousta tehdessäsi kohtuudella voinut laskea menevän vastauksen antamiseen. Tällainen määräaika määritetään tapauskohtaisesti.

Tarjouksesi sitovuus päättyy myös, jos myyjä hylkää sen. Tällöin tarjouksesi on rauennut. Vaikka määräaikaa vastaamiseen olisi vielä jäljellä, ei hylkäävän vastauksen jo antanut myyjä voi enää saada sinua sidotuksi tarjoukseensa ilmoittamalla sittenkin hyväksyvänsä tarjouksen.

Tarjouksen peruuttaminen on mahdollista, mikäli peruutus saapuu myyjälle ennen kuin hän on ottanut selon tarjouksesta tai viimeistään samaan aikaan, kun selonotto tapahtuu. Koska myyjä on jo vastaanottanut tarjouksesi, et voi sitä enää peruuttaa.

 

Ostotarjouksen peruminen

Olen myymässä asunto-osakettani, josta ostaja teki tarjouksen. En ehtinyt vastata siihen vielä mitään, kun ostaja seuraavana päivänä jo ilmoitti, että peruukin tarjouksensa. Perumisen syynä oli makuuhuoneen muovimattojen alle jätetty kokolattiamatto, joka ei sopinut allergiselle ostajalle. Kokolattiamatosta on mainittu myyntiesitteessä, jonka ostaja on saanut ennen tarjouksen tekemistä. Voiko tarjouksen tosiaan perua noin vain, vaikka se olisi vielä voimassa?

Lain mukaan tarjous on mahdollista perua vain, jos peruutus saapuu sille, jolle tarjous on tehty ennen kuin hän on ottanut selon tarjouksesta tai samaan aikaan, kuin tämä tapahtuu. Tapauksessasi ostaja on ilmoittanut tarjouksensa perumisesta vasta sen jälkeen, kun olet jo vastaanottanut tarjouksen. Näin ollen peruminen ei tule kyseeseen.

Tässä tapauksessa ostotarjouksen tekijä on jo tarjousta tehdessään ollut tietoinen kokolattiamatosta, joten hän ei sillä perusteella voi kieltäytyä tekemästä kauppaa ilman sanktiota.

 

Hyväksytyn ostotarjouksen peruminen

Olen myymässä asunto-osakettani. Jos saan ostajalta tarjouksen ja hyväksyn sen, mutta ostaja ei suostukaan tekemään kauppaa, paljonko voin vaatia ostajalta sopimussakkona? Entäpä jos ostaja maksaa käsirahan, voinko pitää sen kokonaisuudessaan, vai onko sille joku yläraja?

Ensinnäkin, jotta sinulla olisi oikeus sopimussakkoon eli vakiokorvaukseen tai käsirahaan, tulee asiasta olla sovittu tarjouksen tehneen ostajan kanssa. Mikäli hyväksytyssä tarjouksessa on sovittu joko käsirahasta tai vakiokorvauksesta ja ostaja kieltäytyykin tekemästä tarjouksen mukaista kauppaa, voi ostaja lain mukaan menettää asunto-osakkeen ollessa kyseessä käsirahana tai vakiokorvauksena enintään neljä prosenttia sovitusta kauppahinnasta. Neljä prosenttia lasketaan nimenomaan kauppahinnasta, ei velattomasta kauppahinnasta. Kauppahintaan, josta neljä prosenttia lasketaan, ei siis sisälly myytävään huoneistoon kohdistuva lainaosuus.