Lakisanasto

Kiinteistöalan lakisanasto selvittää vaikeat termit.

Tutustuttuasi siihen tiedät paljon enemmän.

Ainesosa
Kiinteistön ainesosa on kiinteistön pysyvä osa ja kuuluu kiinteistön kauppaan, jos ei muuta ole sovittu. Ainesosalla tarkoitetaan mm. vesijohtoja, lipputankoa, rakennuksia, puita ja pensaita.

Asemakaava
Asemakaava sisältää yksityiskohtaisia määräyksiä kunnan tietyn sisäisen alueen järjestämisestä ja rakentamisesta. Asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto.

Asunto-osake
Osake tai osakesarja, joka oikeuttaa asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä määritellyn huoneiston hallintaan. Asunto-osakkeen kaupassa ostajasta tulee ostamiensa osakkeiden omistaja ja yhtiöjärjestyksessä määritellyn huoneiston haltija.

Asunto-osakeyhtiö
Osakeyhtiö, jonka tarkoituksena on omistaa ja hallita rakennusta tai rakennuksia, joissa olevien kaikkien huoneistojen yhteenlasketusta lattiapinta-alasta yli puolet on määrätty yhtiöjärjestyksessä osakkeenomistajien hallinnassa oleviksi asuinhuoneistoiksi ja jonka jokainen osake yksin tai yhdessä toisten osakkeiden kanssa tuottaa oikeuden hallita määrättyä huoneistoa tai muuta osaa yhtiön rakennuksesta tai sen hallitsemasta kiinteistöstä.

Asuntokauppalaki
Laki, joka säätelee mm. asunto-osakkeen kauppaa.

Asuntomyymälä
Kiinteistömaailma-ketjulla on yli 100 asuntomyymälää ympäri Suomen, joissa voi asioida mm. asunnon myynti-, osto- tai vuokraustarkoituksessa. Jokaisessa asuntomyymälässä on esillä selkeät kuvalliset esitteet kaikista myynnissä olevista kohteista.

B ( Takaisin ylös )

Bona fide
Perustellusti vilpitön mieli. Henkilö ei tiennyt, eikä hänen pitänytkään tietää, asian oikeaa laitaa.

Bulvaani
Välikäsi. Henkilö, joka toimii omissa nimissään toisen henkilön lukuun tämän edun vuoksi ja tämän tahdon mukaisesti. Tällöin todellinen päämies jää salaiseksi sivullisiin nähden mutta tällä on tosiasiallinen määräysvalta bulvaanin toimiin.

E ( Takaisin ylös )

Edunvalvoja
Edunvalvoja korvaa sanat holhooja ja uskottu mies. Henkilö, joka hoitaa alaikäisen tai muuten vajaavaltaisen henkilön taloudellisia ja muitakin asioita.

Elinkeinonharjoittaja
Luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka ammattimaisesti myy asuinhuoneistoja tai tarjoaa niitä vastiketta vastaan välitettäväksi (asuntokauppalain mukainen määritelmä).

Emäkiinteistö
Alkuperäinen kiinteistö, josta lohkomisen seurauksena syntyy uusia, itsenäisiä kiinteistöjä.

Ensiasunnon verovapaus
Nuorten (18-39 v.)henkilöiden ensiasunnon hankkimisen helpottamiseksi säädetty vapautus varainsiirtoverosta. Verovapauden saa, jos ryhtyy käyttämään ostamaansa huoneistoa/kiinteistöä vakituisena kotinaan eikä ole aikaisemmin omistanut vähintään puolta asuinrakennuksesta tai asunto-osakkeesta. Asunnonhankkijan on lisäksi omistettava vähintään puolet nyt hankkimastaan huoneistosta tai kiinteistöllä jo sijaitsevasta taikka sille rakennettavasta asuinrakennuksesta.

Esisopimus
Esisopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa osapuolet sitoutuvat tekemään myöhemmin lopullisen kaupan. Esisopimuksen avulla osapuolet haluavat varmistaa toistensa sitoutumisen kauppaan sellaisessa tilanteessa, jossa lopullisen - ehdollisenkaan - kaupan tekeminen ei ole vielä syystä tai toisesta mahdollinen. Asunto-osakekaupan esisopimus on vapaamuotoinen mutta kiinteistön osalta myös esisopimus on laadittava maakaaren muotosäännöksiä noudattaen eli kirjallisesti ja julkisen kaupanvahvistajan myötävaikutuksella.

Esite
Asuntoesittelyssä on aina oltava saatavilla esite, jossa on asuntotietoasetuksen (130/2001)edellyttämät tiedot myytävästä kohteesta. Esite on ostajan kannalta käytännössä merkittävä tietolähde, jonka tulee sisältää kohteesta riittävästi oikeaa ja olennaista tietoa.

F ( Takaisin ylös )

Forum
Oikeuspaikka. Oikeasta tuomioistuimesta tietynlaisessa riita-asiassa säädetään oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa (oikeuspaikkasäännökset). Esimerkiksi kiinteistöriidat käsitellään kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudessa.

H ( Takaisin ylös )

Haamutila
Jos määräalan ostajille myydään vain maa-alueita,mutta ei osuuksia emätilan yhteisalueosuuksista, voi sattua niin, että myyjän omistamaan kiinteistöön jää lopuksi kuulumaan vain osuuksia yhteisiin alueisiin (esim. yhteiseen venevalkamaan) eikä lainkaan varsinaista maa-aluetta. Tällöin puhutaan haamutilasta. Määräalan kauppakirjassa on hyvä aina nimenomaisesti mainita, saako määräalasta muodostettava kiinteistö kaupassa osuuksia yhteisiin alueisiin.

Hallinnanjakosopimus
Kiinteistön yhteisomistajien keskinäinen sopimus kiinteistön hallinnan jakamisesta. Sopimus voidaan kirjata kiinteistön sijaintikunnan käräjäoikeudessa. Sopimus sitoo sopijapuolia kirjaamattomanakin, mutta kirjauksella saadaan suojaa kolmansiin osapuoliin - esim. myöhempiin luovutuksensaajiin ja pakkohuutokauppavelkojiin - nähden.

Hallintaoikeus
Kauppakirjassa on hyvä sopia, milloin asunnon hallintaoikeus luovutetaan ostajalle. Tällä tarkoitetaan sitä ajankohtaa, jolloin asunto on vapaa ostajan käyttöön.

Haltijavelkakirja
Juokseva velkakirja, jossa velallinen sitoutuu maksamaan velan velkakirjan haltijalle. Kiinteistöön kiinnitettyjä haltijavelkakirjoja voidaan käyttää vakuutena mm. kiinteistökaupassa ja ne tulee kaupassa siirtää ostajalle lainoittamattomina.

Hitas-menettely
Ns. Hitas-laki antaa kunnille mahdollisuuden vaikuttaa kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaan alueellaan. Järjestelmän käyttäminen edellyttää asunto- ja kiinteistöyhtiön yhtiöjärjestykseen otettavia määräyksiä lain noudattamisesta. Hitas-menettelyn soveltaminen antaa kunnalle lunastusoikeuden yhtiön osakkeiden siirtyssä vastikkeellisesti uudelle omistajalle. Kunnalla on myös mahdollisuus säädellä Hitas-asuntojen hintaa.

Holhooja
Holhooja-nimike on muutettu 1.12.1999 lähtien edunvalvojaksi.

Holhouslautakunta
Holhouslautakunnat on lakkautettu 1.12.1999 lukien. Nykyään holhouslautakuntien tehtäviä hoitavat alueelliset maistraatit.

I ( Takaisin ylös )

Isännöitsijäntodistus
Todistus, jonka asunto-osakeyhtiön isännöitsijä tai hallituksen puheenjohtaja voi pyynnöstä antaa osakkeenomistajalle, panttivelkojalle tai kiinteistönvälittäjälle. Todistuksesta tulee käydä ilmi mm. tietoja yhtiöstä sekä yhtiön taloudellinen tila ja osakkeen osakeluetteloon merkitty omistaja.

J ( Takaisin ylös )

Jälkipanttaus
Osakekirja ja haltijavelkakirja tai muu vakuus voidaan pantata useammalle eri velkojalle. Jälkipanttaussitoumuksessa pantinhaltija sitoutuu säilyttämään panttia myös jälkipantinsaajan lukuun.

K ( Takaisin ylös )

Kaavaote
Kaavaotteesta selviää alueen kaavoitustilanne.

Kantakiinteistö
Lohkomisen yhteydessä tulee määrittää, kummasta kiinteistöstä tulee kantakiinteistö, määräalasta muodostettavasta lohkokiinteistöstä vai emäkiinteistön jäljelle jäävästä osasta. Yleensä kantakiinteistöksi jää emäkiinteistön jäljelle jäävä osa.

Katselmus
Katselmuksessa tutustutaan paikan päällä myynnissä olevaan kohteeseen. Esim. kiinteistön kaupassa on hyvä tutustua koko kiinteistön alueeseen, rajoihin ja kaikkiin rakennuksiin.

Kaupantekotilaisuus
Tilaisuus, jossa myyjä ja ostaja allekirjoittavat kiinteistön tai huoneiston kauppakirjan. Mikäli kauppa tehdään kiinteistönvälittäjän välitystoimeksiantona on myös kiinteistönvälittäjä läsnä kaupantekotilaisuudessa. Kiinteistön kaupassa on lisäksi läsnä myös julkinen kaupanvahvistaja.

Kaupanvahvistaja
Kiinteistön kauppa tulee tehdä aina julkisen kaupanvahvistajan läsnäollessa. Kaupanvahvistajina toimivat mm. henkikirjoittajat, julkiset notaarit ja käräjäoikeuden erikseen tähän tehtävään määräämät henkilöt.

Kauppahinta
Kauppahinta tai muu vastike tulee merkitä selkeästi kauppakirjaan. Maksettava vastike voi olla muutakin kuin rahasuoritus.

Kiinnitys
Kiinnityksellä tarkoitetaan menettelyä, jolla kiinteistön omistaja hankkii panttikirjoja voidakseen käyttää omistamaansa kiinteistöä esim. pankkilainojen vakuutena. Kiinnitystä haetaan kiinteistön sijaintikunnan käräjäoikeudesta. Kiinnitys voidaan vahvistaa kokonaiseen kiinteistöön, sen määräosaan tai määräalaan. Kiinteistöön vahvistetut kiinnitykset selviävät rasitustodistuksesta, jonka voi tilata mm. käräjäoikeudesta.

Kiinteistö
Itsenäinen maanomistuksen yksikkö, joka on määrätty rajoiltaan. Kiinteistöjä ovat mm. tilat ja tontit.

Kiinteistömaailma
Kiinteistönvälitykseen erikoistunut franchising-ketju, jolla on yli 100 asuntomyymälää ympäri Suomen.

Kiinteistönvälittäjäkoe
Keskuskauppakamari järjestää kiinteistönvälittäjäkokeen kaksi kertaa vuodessa. Kiinteistönvälittäjäkokeen hyväksytysti suorittanut henkilö saa käyttää itsestään nimikettä kiinteistönvälittäjä tai lyhennettä LKV.

Kiinteistörekisterikartta
Kartta, josta selviää alueen rajat.

Kiinteistörekisterin ote
Ote kiinteistörekisteristä, josta selviää mm. alueen pinta-ala ja rasitteet.

Kirjaaminen
Kirjaamisasioilla tarkoitetaan maakaaren mukaan lainhuudattamista, erityisten oikeuksien kirjaamista sekä kiinnitystä. Kirjaamisasiat käsittelee kiinteistön sijaintikunnan käräjäoikeus.

Kotimyynti
Kotimyynnillä tarkoitetaan pääsääntöisesti sellaista tilannetta, jossa elinkeinonharjoittaja tarjoaa kuluttajalle kulutushyödykkeitä muualla kuin elinkeinonharjoittajan toimipaikassa. Kotimyynnistä säädetään kuluttajansuojalain 6 luvussa.

Kuluttaja
Luonnollinen henkilö, joka hankkii kulutushyödykkeitä pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin elinkeinotoimintaa varten (kuluttajansuojalain mukainen määritelmä).

Kuluttaja-asiamies
Kuluttajien taloudellisen, terveydellisen ja oikeudellisen aseman turvaamiseksi sekä kuluttajapolitiikan toteuttamiseksi on kuluttajavirasto, jossa on kuluttaja-asiamies. Kuluttaja-asiamies on kuluttajaviraston ylijohtaja.

Kuluttajavalituslautakunta
Lautakunta, jonka tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia mm. asuntokauppaa koskevissa yksittäisissä riita-asioissa.

Kuntotarkastus
Kuntotarkastus on toimenpide, jossa tarkastetaan rakennuksen kunto ja dokumentoidaan se.

Kuulutuslainhuuto
Käräjäoikeuden on myönnettävä hakijalle kuulutus lainhuudon saamiseksi esim. silloin, jos hakija on hukannut kauppakirjan, mutta muuten kykenee saattamaan todennäköiseksi, että hän on kiinteistön laillinen omistaja. Kuulutuslainhuudon saaminen kestää yli puoli vuotta.

Käsiraha
Tehdessään myytävänä olevasta asunnosta ostotarjouksen ostajat maksavat usein myyjälle käsirahan tekemänsä tarjouksen vakuudeksi.

Käytetty asunto
Säännökset käytetyn asunnon kaupasta löytyvät asuntokauppalain 6 luvusta.

L ( Takaisin ylös )

Laatuvirhe
Kiinteistössä on maakaaren mukaan laatuvirhe mm. silloin, jos kiinteistö ei vastaa sitä, mitä on sovittu tai jos myyjä on ennen kauppaa antanut ostajalle virheellistä tietoa esim. rakennusten kunnosta.

Lainhuuto
Ostajan omistusoikeus kiinteistöön kirjataan myöntämällä kaupalle lainhuuto. Lainhuutoa tulee hakea kiinteistön sijaintikunnan käräjäoikeudesta kuuden kuukauden kuluessa kaupan tekemisestä.

Lainhuutotodistus
Todistus, josta näkyy kuka on viimeisin lainhuutorekisteriin merkitty kiinteistön omistaja.

LKV
Lyhenne sanoista laillistettu kiinteistönvälittäjä.

Lohkokiinteistö
Kiinteistö, joka muodostetaan lohkomalla ostettu määräala itsenäiseksi kiinteistöksi.

Lohkominen
Lohkomisella tarkoitetaan sitä viranomaistoimitusta, jossa ostettu määräala erotetaan kiinteistöstä omaksi itsenäiseksi kiinteistöksi.

Loma-asunto
Asunto, jota ei ole tarkoitettu ympärivuotiseen vakituiseen asumiskäyttöön, esim. kesämökki.

Lunastuslauseke
Asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiön yhtiöjärjestyksessä voi olla määräys, joka rajoittaa asunto-osakeyhtiön osakkeiden luovutusta. Luovutettavien osakkeiden lunastusoikeus voi asunto-osakeyhtiölain mukaan olla joko muilla yhtiön osakkeenomistajilla tai asunto-osakeyhtiöllä itsellään.

Luonnollinen henkilö
Fyysinen henkilö eli ihminen.

Luovutustappio
Mikäli asunto joudutaan myymään halvemmalla kauppahinnalla kuin millä asunto on aikanaan itselle hankittu, syntyy myynnistä luovutustappiota.

Luovutusvoitto
Mikäli asunto saadaan myytyä kalliimmalla hinnalla kuin millä se on itselle aikanaan hankittu, syntyy kaupassa myyjälle luovutusvoittoa.

Lykkäävä ehto
Esim. asunnon kauppakirjassa lykkäävällä ehdolla tarkoitetaan ehtoa, jolla myyjä pidättää asunnon omistusoikeuden itselleen, kunnes ostaja on maksanut koko kauppahinnan.

M ( Takaisin ylös )

Maakaari
Laki, joka säätelee mm. kiinteistön kauppaa.

Maakuntakaava
Maakuntakaava käsittää yleispiirteisen suunnitelman alueiden käyttämisestä eri tarkoituksiin kahden tai useamman kunnan alueella maakuntatasolla. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö.

Maistraatti
Entisten holhouslautakuntien tehtäviä hoitavat nykyään alueelliset maistraatit. Mm. lupa alaikäisen lapsen osalta asuntokauppaan haetaan maistraatista.

Muotovirhe
Esim. kiinteistön kaupan ja testamentin pätevyys edellyttävät tiettyjen ankarien muotomääräysten noudattamista. Mikäli näitä muotomääräyksiä ei ole noudatettu, on kyseessä muotovirhe.

Myyntitoimeksianto
Kiinteistönvälittäjän kanssa tehtävä sopimus kohteen myymisestä.

Määräala
Määräalan kaupassa myydään tietty rajoiltaan määrätty alue kiinteistöstä (esim. 1500 m2 suuruinen määräala). Määräalan rajat ja sijainti tulee yksilöidä huolellisesti kauppakirjassa ja lisäksi sen liitteenä olevassa kartassa.

Määräosa
Määräosan kaupassa myydään tietty murtoluvun osoittama osuus (esim. 1/3) kiinteistöstä.

N ( Takaisin ylös )

Nimiperiaate
Nimiperiaatteen mukaisesti omaisuuden omistaa se, jonka nimiin se on ostettu.

O ( Takaisin ylös )

Oikeudellinen virhe
Kaupan kohteessa on oikeudellinen virhe, jos joku sivullinen omistaa sen tai jos jollakin sivullisella on siihen pantti- tai muu oikeus eikä ostaja ole ostanut kohdetta sivullisen oikeudesta johtuvin rajoituksin.

Oikeushenkilö
Oikeushenkilöllä tarkoitetaan juridista henkilöä, esim. osakeyhtiö, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö ja säätiö.

Osakekirja
Asunto-osakeyhtiön on annettava jokaisesta osakeryhmästä osakkeenomistajalle osakekirja. Osakekirjan voi pantata esim. pankkiin lainan vakuudeksi.

Ostotarjous
Ostajaehdokas tekee myyjälle tai kiinteistönvälittäjälle ostotarjouksen myynnissä olevasta kohteesta. Ostotarjous on hyvä tehdä kirjallisesti ja mahdollisimman hyvin yksilöitynä.

Ostotoimeksianto
Kiinteistönvälittäjän kanssa tehtävä sopimus siitä, että kiinteistönvälittäjä etsii sopivaa kohdetta ostajan ostettavaksi. Tällöin kiinteistönvälittäjän toimeksiantajana on ostaja.

Osuus yhteisiin alueisiin
Kiinteistöön voi kuulua erilaisia osuuksia yhteisiin alueisiin. Tällainen yhteinen alue kuuluu aina useammalle kiinteistölle yhteisesti tiettyjen osuuksien mukaan, esim. osuus yhteiseen vesialueeseen tai osuus yhteiseen venevalkamaan.

P ( Takaisin ylös )

Panttaus
Asunto pantataan olemassaolevan velan vakuudeksi allekirjoittamalla panttaussitoumus ja luovuttamalla osakekirja tai panttikirja samanaikaisesti velkojalle.

Panttikirja
Todistus, jonka käräjäoikeus antaa kiinteistöön vahvistetusta kiinnityksestä. Panttikirja ei ole luonteeltaan velkakirja.

Perukirja
Perunkirjoitus on toimitettava pääsääntöisesti kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perukirjassa tulee ilmoittaa mm. vainajan varat ja velat sekä kuolinpesän osakkaat. Perukirja toimitetaan vainajan viimeisen kotipaikan verotoimistoon mahdollista perintöveron määräämistä varten.

Pohjapiirros
Kiinteistön tai huoneiston esittelyssä kiinteistönvälittäjän tulee esittää asiakkaille asuinrakennuksen tai asunnon pohjapiirros. Pohjapiirros ei aina välttämättä ole mittakaavassa.

Puolison suostumus
Jos toinen aviopuolisoista on myymässä omistamaansa asuntoa, hän tarvitsee kauppaan toisen aviopuolison suostumuksen, mikäli kyseessä on asunto, joka on pääasiallisesti tarkoitettu käytettäväksi aviopuolisoiden yhteisenä kotina.

Purkava ehto
Sellainen kauppakirjan ehto, jolla sovitaan, että kauppa purkaantuu ja omistusoikeus palautuu myyjälle, mikäli jokin yhdessä sovittu tietty ehto täyttyy.

Päämies
Alaikäinen henkilö tai muuten vajaavaltainen henkilö, jonka taloudellisia ja muitakin asioita edunvalvoja hoitaa. Aikaisemmin päämiestä kutsuttiin mm. holhouksen alla olevaksi tai holhottavaksi, enää nämä sanat eivät ole käytössä.

R ( Takaisin ylös )

Rakennuslupa
Rakennuksen rakentamiseen tarvitaan rakennuslupa. Neuvoja rakennuslupiin liittyvissä asioissa saa kunnan rakennuslupaviranomaisilta.

Rakennusoikeus
Kunnan rakennuslupaviranomaisilta ja alueen yksityiskohtaisesta kaavasta saa tietoa rakennusoikeuden laadusta, laajuudesta ja rakennusten sijoittamisesta.

Rantakaava
Ranta-asemakaavasta puhutaan silloin, kun kunnassa laaditaan asemakaava pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueille. ks. asemakaava.

Rasite
Kiinteistöön saattaa kuulua erilaisia oikeuksia (tai velvollisuuksia), esim. oikeus käyttää toisen kiinteistön alueella olevaa ajotietä. Tällöin puhutaan rasitteista. Rasitteet ilmenevät kiinteistörekisterinotteesta.

Rasitus
Rasituksella tarkoitetaan pääasiassa jonkun hyväksi perustettua kiinteistöä rasittavaa oikeutta, jonka vakuudeksi on vahvistettu kiinnitys käräjäoikeudessa tai joka on on kirjattu lainhuuto- tai kiinnitysrekisteriin. Rasitukset ilmenevät rasitustodistuksesta.

Rasitustodistus
Todistus, josta selviää mm. kiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset ja mahdolliset vallinnanrajoitukset esim. ulosmittaus- tai konkurssimerkinnät.

Reklamaatio
Mikäli asunnon ostajalla on kaupan jälkeen vaatimuksia myyjää kohtaan, tulee ostajan reklamoida eli ilmoittaa vaatimuksistaan myyjälle.

S ( Takaisin ylös )

Salainen virhe
Asunnossa on salainen virhe eli piilevä virhe silloin, kun myyjä ja ostaja eivät kumpikaan tienneet virheen olemassaolosta eikä heidän pitänytkään tietää siitä kauppaa tehtäessä.

Selonottovelvollisuus
Ostajalla on asuntokaupassa selonottovelvollisuus. Tämä tarkoittaa sitä, että ostajan tulee tarkastaa huolella kaupan kohde ennen kaupan tekemistä. Ostaja ei voi kaupan jälkeen vedota enää sellaiseen seikkaan, jonka hän on tarkastuksessa havainnut tai joka hänen olisi pitänyt siinä havaita.

Siirtomerkintä, osakekirjan
Asunto-osakkeen kaupan yhteydessä huoneistoa koskevaan osakekirjaan tehdään siirtomerkintä. Siirtomerkintä tarkoittaa sitä, että myyjä siirtää osakekirjan omistusoikeuden ostajalle. Merkintä päivätään ja myyjä allekirjoittaa sen.

Sopimussakko (vakiokorvaus)
Asunto- ja kiinteistönkaupassa sopimussakkoa käytetään joskus käsirahan sijaan asunnon ostotarjousta tehtäessä. Tällöin ostotarjoukseen otetaan ehto, jonka mukaan myyjä tai ostaja joutuu maksamaan toiselle tietyn rahamäärän hyvityksenä, mikäli vetäytyy hyväksytystä tarjouksesta. Sopimussakkoa voidaan käyttää myös muissa yhteyksissä varsinaisessa kauppakirjassakin. 1.1.2006 voimaantulleen asuntokauppalain uudistuksen jälkeen ostotarjouksen yhteydessä sovitusta sopimussakosta käytetään nimeä vakiokorvaus.

T ( Takaisin ylös )

Taloudellinen virhe
Käytetyn asunnon kaupassa on taloudellinen virhe mm. silloin, jos myyjä on ennen kaupantekoa antanut ostajalle olennaista virheellistä tietoa asuntoon liittyvistä taloudellisista vastuista tai velvotteista (esim. yhtiövastikkeesta tai osakkeiden yhtiölainaosuudesta).

Tarpeisto
Kiinteistön tarpeisto kuuluu osana kiinteistön kauppaan, jos ei muuta ole sovittu. Tarpeistoksi katsotaan mm. jäljellä oleva lämmitysöljy öljysäiliössä, tikapuut ja televisioantennit.

Testamentti
Vainajan viimeinen tahto. Jotta testamentti on pätevä, se tulee tehdä tiukkojen muotosäännösten mukaisesti.

Tiedonantovelvollisuus
Myyjän tiedonantovelvollisuudella asuntokaupassa tarkoitetaan sitä, että myyjän tulee antaa ostajalle ennen kaupan tekemistä kaikki kaupan kannalta olennainen tieto.

Tila
Tila on tontin ohella kiinteistörekisteriin merkittävä kiinteistö. Tonteista puhutaan yleensä asemakaava-alueella ja tiloista asemakaava-alueen ulkopuolella.

Tilinpäätösasiakirjat
Osakeyhtiön ja asunto-osakeyhtiön tilinpäätös käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen.

Toimintakelpoisuuden rajoittaminen
Aikaisemman holhottavaksi julistamisen sijaan käräjäoikeus voi rajoittaa täysi-ikäisen henkilön toimintakelpoisuutta, jos hän on kykenemätön huolehtimaan itse taloudellisista asioistaan ja muut tärkeät edut sitä vaativat eikä edunvalvojan määrääminen riitä turvaamaan hänen etuaan.

Tontti
Tontilla tarkoitetaan sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin.

U ( Takaisin ylös )

Ulkomaalaisomistus
Asunto- ja mökkikaupassa ei enää nykyään ole voimassa mitään rajoituksia tai lupamenettelyä ulkomaalaisomistuksen suhteen, joten myyjänä ja ostajana voi olla niin suomalainen kuin ulkomaalainenkin.

Uudisasunto
Uuden asunnon kauppaa koskevia asuntokauppalain säännöksiä sovelletaan aina, kun perustajaosakas rakentamisvaiheessa tai sen jälkeen myy asunto-osakkeen sekä myös silloin, kun elinkeinonharjoittaja muuten myy asunnon otettavaksi käyttöön ensimmäistä kertaa uudis- tai korjausrakentamisen jälkeen.

V ( Takaisin ylös )

Vaaranvastuu
Vaaranvastuulla tarkoitetaan sitä, kumpi, myyjä vai ostaja, vastaa asuntoon kohdistuneesta myyjästä tai ostajasta riippumattomasta vahingosta kaupanteon jälkeen. Kauppakirjassa on aina hyvä sopia, milloin vaaranvastuu siirtyy myyjältä ostajalle.

Vajaavaltainen
Vajaavaltaisella henkilöllä tarkoitetaan alaikäistä henkilöä (alle 18 v) ja täysi-ikäistä henkilöä, joka jonkun tietyn syyn takia on julistettu vajaavaltaiseksi.

Vakiokorvaus
1.1.2006 voimaantulleen asuntokauppalain uudistuksen yhteydessä lakiin kirjattiin säännökset ostotarjouksen yhteydessä sovittavasta vakiokorvauksesta. Ennen lainuudistusta puhuttiin ostotarjouksen yhteydessä sovittavasta sopimussakosta, ks. sopimussakko.

Vakuusjärjestely
Jos asuntokauppa tehdään siten, että koko kauppahintaa ei makseta kerralla, tulee kauppakirjassa turvata myyjän vielä saamatta oleva kauppahinnan osa sekä ostajan jo maksama kauppahintaerä.

Vallintarajoitus
Vallintarajoitukset rajoittavat aviopuolisoiden oikeutta määrätä omasta omaisuudestaan. Asuntokaupassa yleinen vallintarajoitus on aviopuolison suostumus yhteisen kodin myymiseen. Ks. puolison suostumus.

Vallintavirhe
Kiinteistön kaupassa on vallintavirhe, jos myyjä mm. ennen kauppaa antaa ostajalle virheellistä tietoa voimassa olevasta kaavasta tai rakennuskiellosta.

Valtakirja
Mikäli asunnon myyjä tai ostaja ei itse pääse kaupantekotilaisuuteen, voi hän valtuuttaa jonkun toisen edustamaan itseään antamalla tälle valtakirjan. Valtuutus kiinteistön myyntiin tulee lain mukaan tehdä kirjallisesti. Myyjän on allekirjoitettava valtakirja ja siitä on käytävä ilmi asiamies sekä myytävä kiinteistö. Myös muut valtuutustilanteet on hyvä hoitaa saman muotosäännöksen mukaisesti.

Varainsiirtovero
Asunto-osakkeen ja kiinteistön kaupassa ostajan tulee maksaa kaupasta varainsiirtoveroa. Veron suuruus on asunto-osakkeen kaupassa 1,6 % kauppahinnasta ja kiinteistön kaupassa 4 % kauppahinnasta, ellei kyseessä ole ensiasunnon ostaja.

Velaton hinta
Myytävään asunto-osakkeeseen saattaa kohdistua joku tietty osuus asunto-osakeyhtiön lainoista. Velaton hinta ilmoittaa ostajalle sen yhteishinnan, joka koostuu myyjälle maksettavasta kauppahinnasta sekä huoneiston yhtiölainaosuudesta.

Vesijättömaa
Vesijättömaata voi syntyä maan kohoamisen tai vesistön laskemisen johdosta. Mikäli kiinteistön ja todellisen vesirajan välissä on vesijättömaata, kuuluu vesijättömaa pääsääntöisesti vesialueen omistajille yhteisesti. Usein kiinteistön omistajalla on mahdollisuus lunastaa tämä kiinteistönsä kohdalla oleva vesijättömaa itselleen.

Viivästyskorko
Mikäli ostaja ei maksa kauppahintaa sovitussa ajassa, on myyjällä oikeus vaatia maksamatta olevalle kauppahinnalle viivästyskorkoa. Viivästyskoron määrästä säädetään korkolaissa.

Y ( Takaisin ylös )

Yhtiöjärjestys
Asiakirja, joka sisältää määräyksiä asunto-osakeyhtiöstä.

Yhtiökokous
Asunto-osakeyhtiön oskkeenomistajat käyttävät yhtiökokouksessa päätösvaltaansa yhtiön asioissa. Useissa asunto-osakeyhtiöissä pidetään tilikauden aikana kaksi varsinaista yhtiökokousta, yksi keväällä ja yksi syksyllä. Asunto-osakeyhtiöissä voidaan tarvittaessa pitää myös ylimääräisiä yhtiökokouksia.

Yhtiölaina
Velka, joka on asunto-osakeyhtiön nimissä ja vastuulla.

Yhtiövastike
Yhtiövastike voi olla mm. hoitovastiketta, jolla katetaan asunto-osakeyhtiön juoksevia kuluja tai rahoitusvastiketta, jolla maksetaan ko. huoneistoon kohdistuvaa velkaosuutta asunto-osakeyhtiön yhtiölainasta.

Yleiskaava
Yleiskaava voi olla yleispiirteinen kunnan suunitelma tai yksityiskohtaisempi rakentamista ja maankäyttöä ohjaava kaava. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunnanvaltuusto.