Huoneistotietojärjestelmä ei muuta juuri mitään ja siksi se muuttaa juuri kaiken.

Eräs suomalaisten suurimmista varallisuuseristä, asunto-osakkeet, ottavat harppauksen digimaailmaan vuodesta 2019 alkaen. Tällöin käyttöön tulee huoneistotietojärjestelmä, jonne on tarkoitus siirtää kaikki asunto-osakkeet omistus- ja panttaustietoineen. ”Eipä hirveästi maailma muutu, kun osakekirjan kääntöpuolen sijaan omistustieto vain kirjataan uuteen viranomaisrekisteriin”, voisi joku väittää. Todellisuudessa huoneistotietojärjestelmä käynnistää valtavan muutoksen monella eri toimialalla eikä maailma ole kohta enää entisensä.   

Mikäli huoneistotietojärjestelmä ei ole sinulle ennestään tuttu, suosittelen aluksi lukemaan tämän yhteenvedon ja jatkamaan sen jälkeen.

On sinänsä täysin totta, että huoneistotietojärjestelmä kärjistettynä on vain asunto-osakkeen omistukseen ja panttaukseen liittyvän kirjaamismenettelyn tietovaranto. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vaikutus jäisi vain kirjaamisen tasolle. On hyvin kapea-alaista ajatella, että hyötyä syntyisi vain välittäjän naksuttellessa asunto-osakkeen ostajan tiedot uuteen viranomaisrekisteriin. Tunnetusti kodinvaihdossa tapahtuu paljon muutakin kuin omistuksen kirjaaminen kaupan synnyttyä. Jos kirjaaminen ja tiedon ylläpito on digitaalista, miksi ei monet sitä edeltävät vaiheetkin voisi toteuttaa fiksummalla tavalla? Tässä onkin asian ydin.

Huoneistotietojärjestelmä on kuin aalto

Voisi sanoa, että huoneistotietojärjestelmän myötä valtio heittää hyvin pienen kiven lammikkoon, mutta rantaan tullessaan aallot ovat jo ihmisen korkuisia. Tämä aalto kulkee läpi koko asuntokauppaan johtavan arvoketjun, myös liitännäisillä toimialoilla. Luontevasti huoneistotietojärjestelmää lähinnä oleva kaupankäyntitapahtuma on ensimmäinen asia, johon aalto osuu. Heti sen perässä tai vieressä olevat toimialat saavat syyn kehittää omaa toimintaansa.

Kun tulevaa asunto-osakkeiden uudistusta tarkastelee laajemmin, voisi puhua vaikkapa ”laajennetusta huoneistotietojärjestelmästä”, joka kattaa kodinvaihdon kokonaisprosessin asiakkaan näkökulmasta. Laajennetun huoneistotietojärjestelmän voisi määritellä niin, että se sisältää kaikki asiakkaan kannalta keskeiset toiminnat ja tapahtumat, mutta niiden ei välttämättä tarvitse kaikkien tapahtua huoneistotietojärjestelmässä itsessään.

Laajennettuun huoneistotietojärjestelmään voidaan laskea digitaalisen asuntokaupan ratkaisu DIAS: se helpottaa ja nopeuttaa asuntokauppaa sekä avaa mahdollisuuden tehostaa asuntokauppaan johtavia taustaprosesseja.

Huoneistotietojärjestelmän ja sen käynnistämien innovaatioiden johdosta olemme tilanteessa, jossa toimintamallit ja prosessit voidaan tehdä fiksummiksi ja siten tehostaa päivittäistä toimintaa. Hyvä esimerkki onkin DIASin mahdollistama kaupantekotilaisuuden poistaminen: nykymallissa asunnon ostaja ja myyjä joutuvat sovittamaan aikataulunsa yhteen, jotta voivat tavata yhdessä kiinteistönvälittäjän kanssa ostajan pankissa. Ennen tätä osapuolena olevan pankin tai pankkien on täytynyt valmistella osakkeen fyysinen siirto holvista konttoriin. Kun nämä vaiheet jäävät pois, asunnon myynti voi nopeutua usealla viikolla.

Kun kaupankäynti on tehokasta, miksi tyytyvä vain siihen? DIASin pohjalta pankit tekevätkin nyt vimmatusti töitä omien taustaprosessiensa ja -järjestelmiensä kehittämiseksi. Asuntokauppaa voisi nopeuttaa ja helpottaa vielä lisää parantamalla asuntolainaneuvotteluita ja lainan myöntämistä. Tätä ajatusketjua voisi jatkaa läpi koko asuntokauppaprosessin.  

Pessimismi iskee: jäävätkö paperiset osakekirjat sittenkin piironkien laatikoihin 2030-luvulle asti?

Vaikka lainsäädäntö mahdollistaa paperisten osakkeiden säilymisen vuoteen 2032 asti, on erittäin epätodennäköistä, että näin tapahtuu käytännössä. Tämä on ilmeistä, kun mietitään, mitä asunnon omistaja tuumaa sähköisestä kaupankäynnistä: asunnon myytävyys paranee, kun ostajakin tietää, että kaupat saadaan maaliin aiempaa ripeämmin. Kun asuntokaupan ketjuuntuminen ynnätään tähän yhtälöön, nopeutumisen kerrannaisvaikutukset ovat huimat!

Sekä pankeilla että asunnon omistajilla on siis yhteinen intressi päästä sähköiseen maailmaan. Valtaosa osakkeista on pankkien holveissa asuntolainojen vakuutena, ja pankki voi toimia asiamiehenä asiakkaan puolesta osakkeiden sähköistämisessä. Jokin näppärä käytäntö tähänkin varmasti syntyy. Kun osake on muunnettu valmiiksi, asunnon myynnin voi käynnistää ripeästi sitten, kun se tulee ajankohtaiseksi.

Valtiolla saattaa olla ässä hihassaan. Huoneistotietolain eduskuntakäsittelyssä nimittäin lakivaliokunta lausui, että olisi vielä syytä arvioida, voitaisiinko osakkeet muuntaa keskitetyllä menettelyllä ilman erillistä omistajan pyyntöä. Kokemusta tällaisesta on jo - kiinteistöjen osalta paperiset panttikirjat muunnettiin keskitetysti reilu vuosi sitten erittäin hyvillä lopputuloksilla.

Vaikutukset leviävät nopeasti läheisille toimialoille

Asuntokauppaan liittyy läheisenä toimialana isännöinti, koska isännöitsijäntodistuksen tiedot ovat keskeisessä roolissa asuntoa ostettaessa. Siksi onkin hyvä, että jo muutama vuosi sitten on TALTIO-hankkeessa määritelty sähköisen isännöitsijäntodistuksen standardi. Enää on siis kyse siitä, että isännöintijärjestelmien toimittajat toteuttavat tarvittavat rajapinnat tietojen siirtämiseksi. Isännöintikentässä valmistautumista tähän on jo aistittavissa ja peräti nähtävissä liiketoimintakauppojen myötä. Seuraavaksi tapahtuukin isännöintitoimialan isojako digitaalisiin ja analogisiin toimijoihin.

Kilpailutilanne muuttuu merkittävästi ja pysyvästi

Kaikkien asuntokauppaan liittyvien toimijoiden kilpailutilanne muuttuu merkittävästi: kun teknologia astuu peliin, pitääkin puhua yritysten tai toimijoiden ’kyvykkyyksistä’ asuntokaupassa: onko järjestelmien, prosessien ja henkilöiden osaamisen muodostava kokonaisuus uutta maailmaa tukeva? Elleivät järjestelmät ja oma toiminta kytkeydy osaksi isompaa digitaalista arvoketjua, on paha yrittää tarjota digitaalisia palveluita. Tarve ihmiskontaktille ei tule poistumaan, mutta asiakkaat eivät suostu maksamaan sellaisista käsityönä tehdyistä asioista, jotka kone tekee paremmin ja nopeammin.

Sieltä se siis vihdoin saapuu – asuntokaupan digitalisaatio!

Huoneistotietojärjestelmä siis käynnistää sen paljon puhutun digitalisaation – eli arvonluomisen uusjaon. Siitä on esimerkkinä siis DIAS, joka on ensimmäinen ja omistuksen kirjaamista lähinnä oleva toiminnan osa. Kaikki muut toiminnot ja toimialat tulevat seuraamaan perässä, eikä maailma ole enää sen jälkeen entisensä. Uudessa maailmassa asiakkaat saavat parempaa, nopeampaa ja tehokkaampaa palvelua.

Rikhard Sjöberg

Rikhard Sjöberg
Kiinteistömaailma Oy

Kirjoittaja on kiinteistömaailman digitaalisten palveluiden kehityspäällikkö, joka on osallistunut Huoneistotietojärjestelmän synnyttäneeseen ASREK-hankkeeseen vuodesta 2016 sekä ollut tiiviisti mukana DIAS:in kehittämisessä lähes alusta asti.

p.s. Jäitkö pohtimaan tämän kirjoituksen otsikkoa? Huoneistotietojärjestelmän nerokkuus on siinä, että valtio on rajannut oman roolinsa hyvin kapeasti eikä yritä ratkaista kaikkea itse. Sen sijaan fiksuilla rajapintaratkaisuilla ja DIASin kaltaisilla alustoilla kaupalliset toimijat voivat rakentaa olemassa olevat omat prosessinsa osaksi isompaa kokonaisuutta.

 

 

11.06.2019 KiinteistömaailmaTulosta Jaa

Valitse Kiinteistömaailma

Kutsumalla välittäjämme kotiisi saat arvion asuntosi arvosta ja kuulet, miten sitä kannattaa lähteä markkinoimaan.

Kiinteistömaailman välittäjien arviot ovat toteutuneet viime vuosina 98 prosentin varmuudella.